Uusi erikoisala, uudet työtavat. Jorvin sairaalan muutos kysyy jokaiselta voimia ja kollegan näkökulman ymmärtämistä.

Maaret Castrénilla on vahva visio. Siinä sairaalapäivystys uudistuu tehokkaaksi palvelupisteeksi, jossa potilas tapaa aina akuuttilääkärin ja pääsee nopeasti kotiin tai jatkohoitoon. Lääkärikunta ei vaihdu keikkailijoista toisiin, vaan paikalla on aina talon tunteva, päivystystyöhön omistautunut lääkäri tai useampi.

Castrénin unelma on harpannut todellisuuden suuntaan Espoossa Jorvin sairaalassa. Potilaan ottaa jo usein ensimmäisenä vastaan erikoistuva akuuttilääkäri tai yleislääkäri, pääsääntöisesti oman talon väkeä.

Potilas tutkitaan oireen mukaan, hänelle tehdään kiireellisimmät hoitotoimet ja lähetetään tarvittaessa eteenpäin muille erikoisaloille. Potilas kulkee polkunsa aiempaa nopeammin.

Kuulostaa siltä, mitä akuuttilääketieteen professori Castrén on visioinut. Mutta pinnan alla kuplii.

Sisätautilääkäri: Työmäärä on lisääntynyt

Muutos ei ole ollut helppo kenellekään. Sekä HYKS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén että ylilääkäri Veli-Pekka Harjola kertovat uudistuksen sujuneen ajoittain varsin vastahankaisissa tunnelmissa.

Perinteisten erikoisalojen ja akuuttilääketieteen työnjako on vasta hioutumassa. Eniten negatiivista palautetta perinteisiltä erikoisaloilta on tullut työmäärän lisääntymisestä.

Sisätautien ylilääkäri Ritva Kauppinen-Mäkelin kaipaa lisää resursseja jaksamisen avuksi.

- Päivytysaikaan lääkäreitä on liian vähän. Työ on muodostunut liian kiireiseksi, se on kovin kuormittavaa ja väsyttävää.

Hänen mukaansa potilasmäärät eivät yksinään kuvasta työn kuormittavuutta. Päivystyksessä on meneillään käytännössä kolme muutosta samaan aikaan: sulautuminen yhteispäivystykseksi, akuuttilääkärien mukaantulo ja potilastietojärjestelmän uusi versio.

- Esimerkiksi järjestelmän lääkeosion rakentaminen - niin hyvä asia kuin lääkeosio onkin - vie päivystysoloissa paljon aikaa. Potilailta puuttuvat lääkelistat, ja lääkäri joutuu naputtelemaan jokaisen potilaan jokaisen lääkkeen järjestelmään kaiken muun ohessa.

Koulutettava kouluttaa?

Sisätauteihin erikoistuva Iiro Karhiaho toteaa, että muutos on vienyt työtä raskaampaan suuntaan ja ihmiset ovat uupuneita päivystysvuorojen jälkeen. Karhiaho toimii sisätautipäivystäjien edustajana päivystysmuutoksen seurantaryhmässä.

- Akuuttierikoistuvat eivät saa riittävää tukea joutuessaan konsultoimaan toisten erikoisalojen erikoistuvia lääkäreitä. Konsultin rooliin joutuminen ei ole myöskään reilu tai kohtuullinen tehtävä vielä koulutuksessa olevalle lääkärille, Karhiaho kuvailee.

Hänen mukaansa yhteispäivystys on tuonut enemmän potilaita sisätautien listoille, mutta alan päivystäjien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut.

Kauppinen-Mäkelinin mielestä uudistus olisikin tarvinnut enemmän resursointia.

- Ymmärrän, että taloudellinen tilanne on vaikea, mutta päivystys on portti sairaalaan ja päivystyksen toimivuus on ihan olennaista. Ehkä resursseja voisi siirtää jostakin vähemmän kriittisestä ja kuormitetusta toiminnasta tähän isoon ja tärkeään uudistukseen?

Ortopedi: Epätoivottua kitkaa

Myös tukielinkirurgian edustaja, ortopedi Jyrki Salmenkivi arvioi, että käsipareja on liian vähän. Akutologit eivät toiminnallisesti ole erikoistumisviroissa vaan tekevät päivittäin perustyötä, jota ennen tekivät vuokralääkärit. Siitä on syntynyt pieni valuvika työmäärän, työnjaon ja koulutuksellisten tavoitteiden välillä, Salmenkivi kuvaa.

- Vuokralääkärikuviosta on hyvä päästä eroon ja akutologia on ilman muuta kannatettava asia, mutta tässä mallissa kuormitusta on valunut myös kirurgian runkokoulutettaville. He joutuvat kouluttamaan muita koulutettavia, ja heistä me olemme huolissamme.

Salmenkivi haluaa korostaa, että akutologit ovat nuoria kollegoja eikä heillä ole juurikaan vaikutusvaltaa rakenteellisiin asioihin.

- Kitka aiheuttaa pieniä skismoja henkilöstön kesken. Se huolestuttaa, sillä muutosprosessi kestää vuosia.

Iiro Karhiaho kokee, ettei viestiä liian suuresta työkuormasta ole otettu vakavasti ylemmässä johdossa. Hänen mukaansa asiat täytyy saada kuntoon, ennen kuin mallia kopioidaan muihin HUS:n sairaaloihin.

Kaikki perinteisten erikoisalojen edustajat painottavat toivottavansa akuuttilääkärit lämpimästi tervetulleiksi päivystykseen ja opettavansa heitä mielellään.

Vanhatkin epäkohdat nousevat

Ylilääkäri Veli-Pekka Harjolan mukaan pintaan pääsee nyt nousemaan vanhojakin epäkohtia. Oleellista on hänen mukaansa ymmärtää, että lääkärikeskeisistä toimintatavoista on syytä siirtyä potilaskeskeiseen ajatteluun.

- On tärkeää muistaa, että lääkärit ja koko henkilökunta ovat päivystyksessä potilasta varten. Työmäärä on ajoittain suuri, se kuuluu työn luonteeseen. Moni ei vain muista tai tiedä, kuinka paljon yleislääketieteen päivystäjä juoksi paikasta toiseen.

Päivystyksen kehittämiseksi tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä, Harjola painottaa.

- Erikoisalat ovat aiemmin tehneet omaa työtään toisistaan riippumatta ja vain vähän muiden alojen kanssa keskustellen. Nyt on aika istua tukevasti samaan veneeseen ja tehdä töitä yhteisvoimin.

Keskustelu keventämisestä jatkuu

Harjola kertoo, että päivystysvuorojen keventämisestä on keskusteltu sisätautilääkärien aloitteesta.

- Pitkät vuorot on todettu liian raskaiksi, mikä on ymmärrettävää. Viikonloppuvuorot on päätetty puolittaa, mutta arkivuoroihin on ollut yllättävän vaikea löytää uutta päivystysmallia, joka tyydyttäisi kaikkia sisätautipäivystäjiä.

Iltapäivän ja illan akuuttilääkärityöhön tullaan satsaamaan enemmän.

- Se tulee osaltaan helpottamaan kaikkien potilasryhmien hoitoa. Työvuorot voidaan kohdentaa paremmin kuormituksia vastaavasti, jolloin ruuhkat ja myös yötyöt vähenevät. Näin nimenomaan toimitaan akuuttilääkärien työvuoromallissa.

Ongelmista huolimatta Jorvin päivystyksen toiminta on Harjolan mukaan petraantunut. Potilaiden läpimenoaika on lyhentynyt, ja erityisesti vanhuspotilaiden hoito on parantunut. Ruuhkat sujuvat jouhevammin ja työ on muutenkin joustavampaa, kun akuuttilääkärit huolehtivat hoitajatyöparin kanssa aulapotilaista ja ovat mukana tarkkailupotilaiden hoitamisessa.

- Akuuttilääkärien työ on jo nyt koettu avuksi ja hyödyksi kaikilla erikoisaloilla, Harjola toteaa.

Akuuttilääkäri: Päivystys on aiempaa raskaampaa

Akuuttilääketieteeseen erikoistuvalle Minna Konttiselle Jorvin päivystys on tuttu pidemmältä ajalta. Hän on kokenut muutosvastarinnan tuulahduksia, mutta arvioi, että niiden kohteeksi ei ole tarkoitettu henkilöitä vaan muutosta itsessään. Työaikamallin muutossuunnitelmat sekä kiireen ja monimutkaisten potilastapausten lisääntyminen saattavat kasvattaa kuormitusta esimerkiksi sisätautipäivystyksessä.

- Päivystyksen raskaus ei kuitenkaan ole meidän vikamme, olemme tulossa osaksi ratkaisua. Kieltämättä hiukan hämmentää, että päivystyksen raskautta valitetaan, mutta ratkaisuja taakan keventämiseksi ei tahdota huolia.

Ajatukseen siitä, että erikoistuva opettamassa erikoistuvaa on jollain tapaa kyseenalaista, Konttinen toteaa, että myös perinteisillä erikoisaloilla sitä tapahtuu koko ajan: päivystyksessä sisätauteihin erikoistuva voi konsultoida kirurgiaan erikoistuvaa.

- Ja toisaalta, akuuttilääketieteeseen erikoistuva voi osata jostain asiasta jo enemmän kuin kyseiselle perinteiselle alalle erikoistumassa oleva, Konttinen pohtii.

Akutologeilta puuttuu seniorituki

Akuuttierikoistuva Hanna Lieto kokee, että uusi ala on otettu vastaan enimmäkseen asiallisesti.

- Ehkä aivan kollegiaalisin paikka ei ole kyseessä, mutta akuuttilääkäreilläkin on peiliin katsomista. Uskon, että ennakkoluuloja on puolin ja toisin. Tilanne on mielestäni samankaltainen kuin Turussa, jossa me akuuttilääkärit tulimme mukaan päivystykseen, Jorvissa vuoden alusta työskennellyt Lieto arvioi.

Hänen mukaansa akuuttilääkärien asemaa vaikeuttaa, että heillä ei ole senioreja antamassa alalle uskottavuutta ja vakuuttavuutta. Muut alat eivät vielä oikein tiedä, mitä akutologit osaavat ja mitä heidän pitäisi oppia.

- Kun opimme tuntemaan toisemme, tilanne helpottaa, Lieto uskoo.

Samaa mieltä on akuuttierikoistuva Ville Salmensuu.

- Vuoron alkaessa on hyvä käydä esittäytymässä oman tiimin erikoisalapäivystäjille, ja kun yöllä nämä pitkää vuoroa tekevät aloittelevat lepotaukojaan, voisimme pitää yhdessä palaveria. Akuuttilääkärit juoksevat siellä täällä, liian harvoin tulee nähtyäkään muita päivystäjiä, Jorvissa kaksi vuotta erikoistunut Salmensuu kertoo.

Akuuttierikoistuvat kertovat olevansa varsin tyytyväisiä alansa valintaan. Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista, ja opinto-ohjelmaan kuuluu laaja kattaus perinteisiä erikoisaloja.

Minna Konttinen uskookin, että akutologiasta tulee lääketieteen uusi iso erikoisala.

- Tuntuu mukavalta olla mukana aivan alkuvaiheessa. Myös Jorvin päivystyksen toiminta kehittyy varmasti joidenkin vuosien kuluessa.

Toimialajohtaja: Prosessi ottaa aikansa

Maaret Castrén pitää kiinni visiostaan. Hän uskoo, että aallokko tasoittuu ajan kanssa.

- Yhdysvalloissakin prosessi on joiltain osin yhä käynnissä, vaikka akuuttilääketiede on ollut käytäntöä 40 vuotta. Joihinkin sairaaloihin akutologia on tullut vasta viime vuosina.

Hän muistuttaa, että päivystys tarvitsee pysyvää henkilökuntaa.

- Tähän asti hoitajat ovat olleet ainoa pysyvä henkilöstö. Heille on raskasta opettaa jatkuvasti uusia ihmisiä talon käytäntöihin. Tarvitsemme lääkäreitä, jotka tykkäävät päivystyksestä ja haluavat tehdä siellä uraansa. Vain siten päivystystä voi todella kehittääkin.

Castrén muistuttaa myös, että muiltakin aloilta tulee päivystykseen "erittäin junioreita tekijöitä".

- Akuuttilääkäreistä saadaan niitä konkareita, jotka ovat aina päivystyksessä. Vasta neljän vuoden päästä saadaan ensimmäiset tätä kautta valmistuneet. Kun heitä on tarpeeksi, he hoitavat päivystyspoliklinikan sillä ammattitaidolla, jonka työ vaatii.

Jokaista tarvitaan

Castrén tähdentää, että akutologia lähtee oireosaamisesta, ei sairaus- tai tautikohtaisesta osaamisesta.

- Akuuttilääkärit eivät ole esimerkiksi hyppäämässä päivystyskirurgeiksi, vaan antavat kirurgeille mahdollisuuden keskittyä kirurgiaan. Akuuttilääkärit eivät myöskään vie virkoja, sellaiset pelot ovat turhia. On myös muistettava, että he ovat tulleet tekemään sen työn, mikä ei muista aina ole tuntunut mielekkäältä.

Castrén kertoo ymmärtävänsä ennakkoluulot, sillä uutta erikoisalaa ei ole syntynyt Suomessa 40 vuoteen. Omaa työsarkaansa hän kertoo helpottavan hallinnon ja johdon vahva tuki - samaa hän ei kokenut saavansa työskennellessään Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa akuuttilääketieteen professorina.

Castrén uskoo vahvasti, että jos akuuttilääketiede olisi hyödytöntä, muut maat olisivat jo kuopanneet sen.

- Muissa maissa eri erikoisalat ovat olleet mukana kehittämässä akutologiaa. Toivoisin Suomeen samaa asennetta.

Maaret Castrén vetoaakin kollegakuntaan:

- Auttakaa meitä rakentamaan uusi erikoisalamme niin hyväksi kuin ikinä mahdollista. ●

Kaksi vuotta akutologiaa Jorvissa

· Espoon kaupungin terveyskeskuspäivystys siirtyi HUS Jorvin hoidettavaksi vuonna 2011.

· Akuuttilääketieteen erikoisala perustettiin vuoden 2013 alussa. Akuuttierikoistuvat aloittivat Jorvin päivystyksessä maaliskuussa 2013.

· Akuuttilääkäri on paikalla vuorokauden jokaisena ajankohtana. Päiväsaikaan heitä on töissä useampi.

· Perinteisten erikoisalojen päivystäjien määrä on pysynyt samana.

· Akuuttilääkärit tekevät 8-11-tuntisia työvuoroja.

Päivystyksen yleismies tai -nainen

· Akuuttilääkäri oppii tunnistamaan yleisten akuuttiluonteisten sairauksien oireita ja löydöksiä.

· Osaamisalueeseen kuuluu päivystyspainotteista kardiologiaa, kirurgiaa, pediatriaa, neurologiaa ja sisätauteja sekä anestesiaa ja ensihoitoa. Lisäksi on valinnaisia opintoja muilta erikoisaloilta, kuten gynekologiasta tai korva-, nenä- ja kurkkutaudeista.

· Erikoistumisopinnot kestävät kuusi vuotta.

· Erikoistuville pidetään viikoittain koulutuspäivä, jossa opiskellaan eri osaamisalueita teoriassa.

· Harjoittelujaksoja eri sairaaloissa, mukana myös yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso.

· Professori Maaret Castrénin mukaan akuuttilääkärin tulee olla niin sanottu yleismies, mutta vain omalla erikoisalallaan ja päivystysalueella, ei ihan kaikessa eikä koko sairaalassa.