Päivystysoirenavigaattori palvelee koko maata

Lastentalon uudella digitaalisella palvelulla ­halutaan kohdentaa päivystyksen resursseja paremmin.

Alle kolme kuukautta vanhat, kuumeiset lapset kehotetaan tuomaan aina näytille päivystykseen.

Terveyskylän Lastentalo.fi-sivustolla avataan helmikuussa uusi digitaalinen palvelu, päivystysoirenavigaattori, jonka toivotaan auttavan lasten vanhempia ja päivystyksen henkilökuntaa. Oirenavigaattori auttaa erityisesti, kun vanhemmat pohtivat, lähteäkö sairaan lapsen kanssa päivystykseen. Vastaamalla oirenavigaattorin kysymyksiin vanhemmat saavat esimerkiksi kotihoito-ohjeita.

Digitaalisten ja innovaatiopalveluiden linjajohtaja, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne HUS:n Lasten ja nuorten toimialalta kertoo, että oirenavigaattori on rakennettu turvallisuus etusijalla.

– Kukaan vaikeasti sairas lapsi ei saa ohjetta, että odottakaa kotona. Olemme pyrkineet maksimoimaan sen, että sairaampien lasten on parasta tulla näyttäytymään päivystyspisteeseen. Emme ota riskejä.

Hoitaja vastaa chatissa

Mikäli oirenavigaattorista ei ole tarpeeksi apua, palveluun on rakennettu myös hoitaja-chat. Hiiren klikkauksen takana kysymyksiin vastaa koulutettu lastensairaanhoitaja. Hänen kanssaan voi jutella tarkemmin esimerkiksi lapsen oireista.

– Idea on, että oirenavigaattori on avoin kaikille suomalaisille. Hoitaja-chat on aina sairaanhoitopiirikohtainen ja vaatii sairaanhoitopiiriltä oman resursoinnin. Kun näemme, että kaikki toimii HUS-alueella, palvelua voidaan laajentaa muualle, Lahdenne sanoo.

Lääkäreiden on hyvä olla tietoisia uuden digitaalisen palvelun sisällöistä, jotta he osaavat kommunikoida oikealla tavalla perheen kanssa.

– Silloin he voivat suositella oirenavigaattoria lapsipotilaiden vanhemmille. Oirenavigaattori soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa haetaan asiantuntija-apua oireiden vakavuuden arviointiin ja oireenmukaiseen hoitoon.

Ruuhkan avuksi

Oirenavigaattorin kehittäminen juontaa juurensa siihen, että varsinkin infektioepidemioiden aikaan sairaaloiden päivystykset ruuhkautuvat. HYKS:n lastenklinikalla voi olla kiireisenä päivänä reilusti yli sata pikku potilasta. Tämä kuormittaa henkilökuntaa. Päivystykseen hakeudutaan useimmiten kuumeen, yskän, nuhan, korvakivun, hengitysvaikeuden, vatsakivun, oksentelun tai ripulin vuoksi.

– Nämä ovat suurimmaksi osaksi virustauteja. Haaste on, että osaamme ottaa oikeat potilaat tänne.

Kun lapset jäävät kotiin potemaan virustautia, päivystävän lääkärin työaikaa vapautuu muualle.

– Kun päivystyksessä on ruuhkaa, päivystävät lääkärit joutuvat työskentelemään siellä. Silloin osastolla olevat, sairaammat lapset joutuvat vähemmälle huomiolle. Siinä piilee omat riskit.

Lahdenne väläyttää ajatusta, että tulevaisuudessa päivystysoirenavigaattoriin yhdistettäisiin myös lääkärin etävideovastaanotto. Näin julkinen palvelu ottaa askeleen yksityisten toimijoiden tontille.

– Samalla kun palvellaan lapsiperheitä, resurssimme yö- ja ilta-aikaan ovat järkevämmässä käytössä.

Päivystysoirenavigaattori aukeaa aluksi rajoitettuna pilottina, mutta kuun loppuun mennessä se avataan avoimeksi kaikille.