Usein toistuva päivystäminen aiheuttaa anestesialääkäreille vakavia stressioireita, jotka puolestaan liittyvät sairauslomille jäämiseen, toteaa LL Pirjo Lindfors väitöskirjassaan.

Anestesialääkäreillä on suurin päivystystaakka suomalaisista lääkäreistä: yksi sairaalapäivystysjakso saattoi tutkittavilla kestää 38 tuntia.

– Yli kaksi kolmasosaa anestesialääkäreistä koki olevansa stressaantunut. Naiset kärsivät stressioireista merkittävästi enemmän kuin miehet, sanoo LL Pirjo Lindfors.

Suurimmat stressin syyt olivat työ ja työn sekä perheen sovittaminen yhteen. Stressiä aiheutti myös pelko potilaan vahingoittamisesta.

– Työssä huolestuttivat eniten kiire ja etenkin päivystäessä työn määrä. Päivystysrupeamia tulisi lyhentää, yötyö pitäisi keskittää hätätapauksiin, konsultaatiomahdollisuuksia täytyisi parantaa päivystyksessä ja sairailta anestesialääkäreiltä sekä senioreilta tulisi poistaa päivystyspakko, Lindfors linjaa.

Myös organisaatioon liittyvät ongelmat, kuten ammatillisen itsemääräämisoikeuden puute, organisaation epäoikeudenmukaisuus ja konfliktit esimiesten ja kollegoiden kanssa, aiheuttivat pahoinvointia anestesialääkäreille.

– Vastaajista 43 prosenttia oli halukas harkitsemaan ammattinsa vaihtamista muuhun työhön.

Työssä tarjottava sosiaalista tukea

Neljäsosa vastanneista anestesiologeista kertoi harkinneensa itsemurhaa.

– Luku on hälyttävä, mutta samaa luokkaa kuin muillakin lääkäreillä. Suurimmat riskit itsemurha-ajatuksille olivat huono terveys, vähäinen sosiaalinen tuki ja perheongelmat. Työhön liittyvistä riskeistä tärkeimmät olivat konfliktit työyhteisössä, päivystysstressi ja organisaation epäoikeudenmukaisuus, sanoo Pirjo Lindfors.

Lindforsin mielestä organisaatioissa pitäisi opiskella tehokasta kommunikaatiota ja painottaa sitä, että kaikilla on yhteinen tehtävä.

– Työntekijöille pitäisi tarjota aktiivisesti sosiaalista tukea ja antaa heille kiitosta. Jokaisen kyvyt tulisi saada työssä mahdollisimman hyvin käyttöön.

Työtyytyväisyys silti melko hyvä

Vaikka anestesialääkärit olivat stressaantuneita, he olivat kuitenkin melko tyytyväisiä työhönsä ja elämäänsä. Itse potilastyö vaikuttaa olevan heille voimavara.

– Merkittävimpiä työhyvinvointia luovia asioita olivat oman työn hallinta ja organisaation oikeudenmukaisuus. Naisilla oli vähemmän työnhallintamahdollisuuksia ja pysyviä työsuhteita kuin miehillä. Työhön liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä miehille kuin naisille, kun taas naisten hyvinvoinnille perhe-elämä oli merkityksellisempää.

Ulla Toikkanen

LL Pirjo Lindforsin väitöskirja Work-related well-being of Finnish anesthesiologists tarkastetaan 10.4.2010 Helsingin yliopistossa.

Kuva Pixmac