1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Paljonko olkapään tähystysleikkauksia vielä tehdään?
Ajan­kohtai­sta 47/2020 vsk 75 s. 2502 - 2503

Paljonko olkapään tähystysleikkauksia vielä tehdään?

Paljonko olkapään tähystysleikkauksia  vielä tehdään? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomalaistutkimus osoittaa, ettei olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ole hyötyä olkalisäkkeen alaisen kipuoireyhtymän hoidossa viiden vuoden seurannassa.

Miten tiivistäisitte tutkimuksenne tulokset, linjajohtaja, ylilääkäri Mika Paavola HUS:sta?

”Valitettavasti osa ­selittyy yksittäisten ­lääkärien vaikeudella muuttaa ­käsitystään.”

Mika Paavola

– Tulokset osoittavat – aiempien tutkimussarjojen jatkona – että tähystysleikkauksena toteutettu olkalisäkkeen avarrus ei ole vaikuttavaa hoitoa olkalisäkkeen alaisen kipuoireyhtymän hoidossa. Oireyhtymästä käytettiin aiemmin nimeä olkapään pinneoireyhtymä tai ahdas olkapää -oireyhtymä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että olkalisäkkeen alainen kipuoireyhtymä ei ole sairaus, jonka hoitaminen leikkauksella olisi lääketieteellisesti perusteltua. Potilaille ei tule esittää, että vaivan hoidossa tarvitaan olkalisäkkeen alapinnan "luupiikkien" hiomista.

Paljonko Suomessa on tehty olkalisäkkeen avarrusleikkauksia?

– Palonevan ynnä muiden tutkimuksessa selvitettiin näiden leikkausten määriä Suomessa vuosina 1998–2011. Sen perusteella avarrusleikkausten määrä kääntyi maltilliseen laskuun jo vuonna 2008. Vuonna 2007 näitä leikkauksia tehtiin ennätyksellinen määrä, liki 9 000.

Julkisissa sairaaloissa toimenpiteet vähenivät selvästi 2008–11, mutta yksityisissä hoitolaitoksissa niiden määrä jatkoi yhä kasvuaan.

Ovatko leikkaukset vähentyneet, kun niiden hyötyä ei ole voitu osoittaa tutkimuksissa?

– Väheneminen johtui todennäköisesti aiheesta julkaistuista vaikuttavuustutkimuksista. THL:n tilastojen perusteella leikkausmäärissä vaikuttaa kuitenkin olevan eroa palveluntuottajittain. Kehitys ei ole täysin vastannut kertynyttä lääketieteellistä näyttöä, sillä vielä 2018 Suomessa tehtiin noin 2 300 tähystyksellistä olkalisäkkeen avarrusta. Tämä on 25 prosenttia huippuvuodesta 2007.

Runsaan 1,2 miljoonan ihmisen väestövastuualueella HYKS:ssa tehtiin vuonna 2019 alle 20 olkalisäkkeen avarrusta.

Miksi leikkauksia yhä jatketaan?

– Osa leikkauksista kirjautuu olkalisäkkeen avarruksiksi epätäsmällisten kirjausten takia, kuten kiertäjäkalvosimen korjausleikkaus, jossa toimenpiteen aikana todetaan, ettei jännekorjaus ole teknisesti toteutettavissa.

Lue myös

Valitettavasti osa selittyy yksittäisten lääkärien vaikeudella muuttaa käsitystään ja toimintatapaa olkakipuisen potilaan asianmukaisesta hoidosta. Tämä korostuu yksiköissä, joissa johto on haluton tai keinoton puuttumaan potilaille tarjottuun hoitoon. Kirurgisen hoidon sijasta järjestettävä hoito vaatii lisäksi lääkärintaitoja ja sovittuja hoitoprotokollia, joiden päivittämiseen kaikki eivät ole kyenneet.

Mitkä ovat parhaat vaihtoehdot avarrusleikkauksen tilalle ja miksi?

– Olkalisäkkeen alainen kipuoireyhtymä paranee lähes poikkeuksetta asianmukaisella informaatiolla, ohjauksella ja fysioterapeutin ohjaamilla kotona toteutettavilla liike- ja liikuntaharjoituksilla. Jollei parane, on syytä miettiä, onko diagnoosi oikea.

On viitteitä siitä, että jos kuntoutushoito ei tuota toivottavaa apua, tulee leikkauspäätökseen suhtautua erityisellä varauksella, koska tällä potilasryhmällä leikkaushoidon tulokset ovat erityisen vaatimattomat.

Kirjoittajat
Suvi Sariola
Kirjallisuutta
1
https://bjsm.bmj.com/content/early/2020/10/04/bjsports-2020-102216
2
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/­17453674.2014.977703

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.