• Pekka Nykänen

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire

Päivystysvelvoite vaatii erityistason osaajia.

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire Kuva 1 / 1

Palliatiivisen hoidon koulutuksen järjestämisellä on Suomessa suuri kiire.

Näin arvioi professori Tiina Saarto Turun Lääketiedepäivillä torstaina.

Kiireen taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Maahan rakennetaan kolmiportainen palliatiivinen hoito ja saattohoito. Ne integroidaan terveydenhuoltojärjestelmään, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu.

Jotta malli ajallaan toteutuisi, ammattilaisten koulutus pitää aloittaa ajoissa.

– Koulutus on nykyään liian epäsystemaattista. Perusopetusohjelma löytyy vain Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Yliopistollinen jatkokoulutusohjelma puuttuu. Ammattikorkeakouluissakin opetus vaihtelee, HYKS:ssä työskentelevä Saarto sanoi.

Vaativan erityistason muodostavat tulevassa mallissa yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset. Erityistasoa ovat sairaanhoitopiirien palliatiiviset yksiköt. Perustasoa ovat kaikki elämäkaaren lopun yksiköt.

Vastuu hoidon järjestämisestä on yliopistosairaanhoitopiireillä.

Turun Lääketiedepäivillä oltiin huolissaan varsinkin päivystyksestä, sillä erityistasolle on tulossa ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus. Siitä vastaavan henkilöstön tulisi olla erityiskoulutettua.

– Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan etäpäivystystä. Kustannukset tullaan vielä arviomaan, joten päivystyksen suhteen voidaan edetä maltilla, Saarto kertoi.

Saarto muistutti myös, ettei saattohoito ei ole yksin aikuisten ja vanhusten asia.

– Sata lasta vuodessa vaatii Suomessa saattohoitoa, hän kertoi.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla?
Kuolema koskettaa jokaista
Kuinka jatkuva kuolevien kohtaaminen vaikuttaa

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.