1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire
Ajan­kohtai­sta

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire

Päivystysvelvoite vaatii erityistason osaajia.

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire Kuva 1 / 1

Palliatiivisen hoidon koulutuksen järjestämisellä on Suomessa suuri kiire.

Näin arvioi professori Tiina Saarto Turun Lääketiedepäivillä torstaina.

Kiireen taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Maahan rakennetaan kolmiportainen palliatiivinen hoito ja saattohoito. Ne integroidaan terveydenhuoltojärjestelmään, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu.

Jotta malli ajallaan toteutuisi, ammattilaisten koulutus pitää aloittaa ajoissa.

– Koulutus on nykyään liian epäsystemaattista. Perusopetusohjelma löytyy vain Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Yliopistollinen jatkokoulutusohjelma puuttuu. Ammattikorkeakouluissakin opetus vaihtelee, HYKS:ssä työskentelevä Saarto sanoi.

Vaativan erityistason muodostavat tulevassa mallissa yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset. Erityistasoa ovat sairaanhoitopiirien palliatiiviset yksiköt. Perustasoa ovat kaikki elämäkaaren lopun yksiköt.

Vastuu hoidon järjestämisestä on yliopistosairaanhoitopiireillä.

Lue myös

Turun Lääketiedepäivillä oltiin huolissaan varsinkin päivystyksestä, sillä erityistasolle on tulossa ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus. Siitä vastaavan henkilöstön tulisi olla erityiskoulutettua.

– Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan etäpäivystystä. Kustannukset tullaan vielä arviomaan, joten päivystyksen suhteen voidaan edetä maltilla, Saarto kertoi.

Saarto muistutti myös, ettei saattohoito ei ole yksin aikuisten ja vanhusten asia.

– Sata lasta vuodessa vaatii Suomessa saattohoitoa, hän kertoi.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.