1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire
Ajan­kohtai­sta

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire

Päivystysvelvoite vaatii erityistason osaajia.

Palliatiivisen hoidon koulutuksella kiire Kuva 1 / 1

Palliatiivisen hoidon koulutuksen järjestämisellä on Suomessa suuri kiire.

Näin arvioi professori Tiina Saarto Turun Lääketiedepäivillä torstaina.

Kiireen taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön suositus. Maahan rakennetaan kolmiportainen palliatiivinen hoito ja saattohoito. Ne integroidaan terveydenhuoltojärjestelmään, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu.

Jotta malli ajallaan toteutuisi, ammattilaisten koulutus pitää aloittaa ajoissa.

– Koulutus on nykyään liian epäsystemaattista. Perusopetusohjelma löytyy vain Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Yliopistollinen jatkokoulutusohjelma puuttuu. Ammattikorkeakouluissakin opetus vaihtelee, HYKS:ssä työskentelevä Saarto sanoi.

Vaativan erityistason muodostavat tulevassa mallissa yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset. Erityistasoa ovat sairaanhoitopiirien palliatiiviset yksiköt. Perustasoa ovat kaikki elämäkaaren lopun yksiköt.

Vastuu hoidon järjestämisestä on yliopistosairaanhoitopiireillä.

Lue myös

Turun Lääketiedepäivillä oltiin huolissaan varsinkin päivystyksestä, sillä erityistasolle on tulossa ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus. Siitä vastaavan henkilöstön tulisi olla erityiskoulutettua.

– Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan etäpäivystystä. Kustannukset tullaan vielä arviomaan, joten päivystyksen suhteen voidaan edetä maltilla, Saarto kertoi.

Saarto muistutti myös, ettei saattohoito ei ole yksin aikuisten ja vanhusten asia.

– Sata lasta vuodessa vaatii Suomessa saattohoitoa, hän kertoi.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.