Kunta- ja sotekoordinaatioryhmän linjaus oli kompromissien kompromissi, Lääkäriliiton Heikki Pälve arvioi.

Hallituspuolueiden sopimat sote-linjaukset jättivät paljon avonaisia kysymyksiä, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

– Työryhmä pelasti hallituksen, mutta ei vielä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Kyseessä oli kuuden puolueen kompromissien kompromissi eikä näkemyksellinen linjaus terveydenhuollon järjestämisestä tulevaisuudessa, Pälve painottaa.

Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän keskiviikkona esittelemien linjausten mukaan vähintään 20 000 asukkaan kunnat saavat jatkossakin vastata perustason sosiaali- ja terveyspalveluista.

Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kunnat voivat toimia sote-alueiden keskuskuntina ja järjestää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Ryhmä ehdottaa maahan 20–30:tä sote-aluetta.

– Lääkäriliiton huolena on muun muassa erikoissairaanhoidon pirstaloituminen, sillä näyttää siltä, että erikoissairaanhoidon järjestäjien määrä nyt kasvaa. Nyt ehdotetaan 20–30:tä sote-aluetta, ja metropolialueelle on mahdollisesti tulossa neljä–viisi sote-aluetta lisää, Pälve sanoo.

Uudistuksessa on vielä kokonaan ratkaisematta vastuukuntien laillisuuskysymykset. Myös ervojen rooli jäi epäselväksi.

– Harmittavaa on, että terveydenhuollon järjestämisen integraatio jäi tekemättä. Tässä on koko ajan puhuttu vain perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiosta, Pälve huomauttaa.

Hän arvioi, että uudistus lisää perusterveydenhuollon keskittämistä, ja on pettynyt, sillä ratkaisu ei näytä tuovan perusterveydenhuoltoon kaivattuja lisäresursseja.

– Vastuukunnilla on kannustetta keskittää palvelutuotantoa, joka on muutoinkin jo keskittynyt niin kaupungeissa kuin maaseuduilla. Pelkona on, että perusterveydenhuollon palvelutuotanto etääntyy varsinkin haja-asutusalueilla.

Uusien sote-alueiden tulisi suunnitelmien mukaan aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta.

– Tässä on vielä paljon avoinna, esimerkiksi terveydenhuollon rahoitusta ei ole käsitelty ollenkaan. Mahtaako olla niin, että vuoden 2015 vaalien jälkeen tehdään vielä uusijako? Pälve nostaa esille.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia