Pandemrix-rokotteen epäillyistä haitoista on jätetty 8.9.2011 mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 971 ilmoitusta, joista 253 koski vakavia haittoja. Narkolepsia on ainoa poikkeuksellinen haitta ilmoituksissa, muuten rokotteen turvallisuusprofiili oli odotettu. Rokotuksen sai Suomessa 2,76 miljoonaa ihmistä 2009-2010.

- Vuosittain Suomessa annetaan rokotteita reilusti yli 2 miljoonaa annosta. Rokotteista on tehty tavallisesti yhteensä 600-800 haittailmoitusta vuodessa. Pandemiarokotteesta tehtiin ilmoituksia jonkin verran enemmän, kertoo tutkija Ulpu Elonsalo THL:sta.

Tavallisina vuosina vakavia haittaepäilyjä on ilmoituksista noin 6-7 %, mutta pandemiarokotteesta tehdyistä ilmoituksista 26 % koski vakavia haittoja. Suuri osa näistä oli ilmoituksia narkolepsiasta. Rokotusten alettua tuli ensin ilmoituksia lievemmistä haitoista ja myöhemmin painopiste siirtyi odottamattomiin ja vakaviin haittoihin.

- Narkolepsiatapausten nousu julkisuuteen lisäsi ilmoitusaktiivisuutta ja vakavia sairastumisia ilmoitettiin ikään kuin varmuuden vuoksi, vaikka

yhteys oli epätodennäköinenkin. Toisaalta on parempi, että ilmoituksia tehdään herkästi, kuin että jätetään ilmoittamatta, toteaa Ulpu Elonsalo.

Yhtään henkeä uhkaavaa tilannetta ei ilmoitettu. Kaksi kuolemaa, joilla oli ajallinen yhteys rokotukseen, katsottiin muista syistä, todennäköisesti perussairaudesta aiheutuneiksi.

Ilmoitetuista vakavista haittaepäilyistä lähes puolet oli 5-19-vuotiaista lapsista ja nuorista, valtaosa narkolepsiatapauksia. Alle 5-vuotiaiden haitat olivat valtaosin lievempiä.

Raskausajan haittaepäilyjä ilmoitettiin vähän. Esimerkiksi ilmoitettujen alkuraskauden keskenmenojen määrä ei ylitä tavanomaista odotusarvoa.

- Tämä on tavallaan hyvä signaali, mutta vasta tekeillä oleva rekisteritutkimus tuo tarkemman kuvan asiasta, Elonsalo muistuttaa. Rekisteritutkimuksin selvitetään myös merkittävimpien neurologisten ja autoimmuunisairauksien yhteyttä rokotuksiin. Haittailmoitusten perusteella niiden ilmaantuvuus ei ylittänyt odotettua. Esimerkiksi Guillain-Barrén oireyhtymiä ilmoitettiin 2, kasvohermohalvauksia 7 ja muita neuriitteja tai vastaavia tiloja 5. Monissa tapauksissa tilalle löytyi muukin selitys kuin rokotus, kuten infektio tai perussairaus.

BMJ:ssä (2011;343:d5956) vastikään julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa rekisteriseuranta ei tuonut esiin hälyttäviä muutoksia Guillain-Barrén oireyhtymän, MS-taudin, tyypin 1 diabeteksen tai nivelreuman esiintymisessä tai aktivoitumisessa. Rokotetuilla tukholmalaisilla oli kuitenkin kasvohermohalvauksia, parestesioita ja tulehduksellisen suolistosairauden aktivoitumisia jonkin verran enemmän kuin rokottamattomilla.

Loppuraportti Pandemrix-pandemia-rokotteen epäillyistä haittavaikutuksista Suomessa löytyy THL:n verkkosivuilta www.thl.fi/rokottaminen