Olemmeko liian jähmeitä hallintoasioissa ja puuttuuko meiltä maalaisjärkeä? kysyy Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö.

Paperityöt olisivat vähentyneet huomattavasti rokotettaessa ihmisiä A(H1N1)-influenssaa vastaan, jos olisi siirrytty niin sanottuihin pandemiarokotuksiin. Näin toteaa Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö.

– Sehän tarkoittaisi sitä, että me vaan rokotetaan ja kysytään, että onko henkilöllä allergiaa. Jos ei ole, niin piikki tulisi. Nyt joudutaan avaamaan sairauskertomustiedot ja kysymään sekä arvioimaan sitä ja tätä, sanoo Aronkytö ja viittaa ulos saakka ulottuviin rokotusjonoihin Vantaalla.

Aronkytö mainitsee, että joka paikassa on liian suuret rokotusruuhkat, ja isot kaupungit eivät tahdo oikein selvitä STM:n ohjeilla. Vantaalla on esiintynyt paljon epäselvyyttä siitä, kuka kuuluu riskiryhmään, vaikka siellä on noudatettu täydellisesti THL:n antamia ohjeita.

– Terveysasemat ja neuvontapuhelin antavat ristiriitaisia tietoja: ei esimerkiksi tiedetä, kuuluvatko verenpainetautia ja lievää sydämen laajentumaa sairastavat ihmiset riskiryhmiin. Kaikesta on tehty niin monimutkaista ja hallinnollista.

Pandemiarokotuksiin ei voi enää siirtyä Aronkydön mukaan, koska ihmiset on jo kohta rokotettu tässä järjestyksessä.

Hän kysyy, mikä Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä oikein mättää, koska emme saa näitä asioita onnistumaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi naapurimaamme.

– Olemmeko liian jähmeitä hallintoasioissa ja puuttuuko meiltä joustavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja maalaisjärkeä? Aronkytö pohtii.

Ulla Toikkanen
Kuva Pixmac