1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Paperittomien lääkäri joutuu improvisoimaan
Ajan­kohtai­sta 39/2019 vsk 74 s. 2144 - 2146

Paperittomien lääkäri joutuu improvisoimaan

Ville Holmberg toivoo, että paperittomien terveyspalvelut ­saataisiin järjestettyä niin ­toimiviksi, ettei paperittomien klinikkaa ­tarvittaisi.

Paperittomien lääkäri joutuu improvisoimaan Kuva 1 / 2 Kuva: Sami Perttilä
   

"Olin mukana perustamassa paperittomien klinikkaa, Global Cliniciä vuonna 2011, koska uskon, että kaikilla potilailla on universaali oikeus hoitoon. Turhauduin nähdessäni, etteivät paperittomat potilaat saaneet jatkohoitoa kiireellisen hoidon jälkeen. Tämä tuntui epäinhimilliseltä ja väärältä.

Tärkein oivallus työssäni Helsingin Global Clinicillä on ollut, että eri kulttuureista tulevat ihmiset ovat sairastaessaan hyvin samankaltaisia. Potilaat ovat huolestuneita vaivoista, joita he eivät tunne.

”Tuntuu todella ­hienolta, että ihmisiä voi auttaa ­konkreettisesti.”

Yllättävältä puolestaan tuntui, miten nopeasti potilaat alkoivat luottaa työhömme. Global Clinicille oli selvä tarve, ja toiminta alkoi pyöriä luontevasti. Suuria ongelmia ei ole esiintynyt.

Ei pelkästään lääketieteellisiä pulmia

Potilaiden tavallisimpia ongelmia ovat selkä- ja nivelvaivat, epämääräiset vatsaoireet, närästys, vatsakipu, hammassärky ja ihottumat. Trooppisia tauteja ei ole juurikaan näkynyt. Tuberkuloosiepäilyjä ja HIV-infektioita on ollut muutamia vuodessa.

Ongelmat eivät ole aina pelkästään lääketieteellisiä, ja siksi hoidossa joutuu myös improvisoimaan. Jos Itä-Euroopan romani kerjää ja istuu kadulla päivisin, selkäkipuihin on vaikea löytää lääketieteellistä apua.

Potilaita on ollut 10–20 illassa. Määrät ovat pysyneet aika samankokoisina klinikan avautumisesta asti.

On turhauttavaa, jos kalliin ja laadukkaan akuuttihoidon jälkeen ei huolehdita jatkohoidosta. Eräs potilas tuli Global Clinicille pyytämään rahaa verenohennuslääkitykseen. Hän oli ollut useita päiviä sairaalahoidossa hankalan veritulpan takia. Kotiutusvaiheessa ei kuitenkaan ollut huolehdittu verenohennuslääkityksen toteutuksen ja seurannan järjestämisestä.

Kaikkein rankinta on, kun tulee vastaan lapsia, jotka jäävät vaille sellaista hoitoa, jota suomalaiset lapset saisivat. Muistan nuoren tytön, joka tuotiin Global Clinicille, koska hän ei öisin saanut nukuttua selkäkipujen takia. Hänellä oli pitkäaikainen selkäsairaus, joka olisi vaatinut leikkaushoitoa. Kerrottiin, ettei sitä hoideta julkisella puolella, koska oleskelu Suomessa on tilapäistä.

Tulkkien apu on olennaista

Potilailla on varmasti psyykkisiä ongelmia, ja olemmekin klinikalla miettineet, osaammeko tunnistaa niitä. Olen pohtinut, onko esimerkiksi vatsakipujen ja närästyksen taustalla psyykkisiä pulmia. Osalla potilaista saattaa olla traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi kidutusta. He eivät kuitenkaan tule suoraan sanomaan, että masentaa ja ahdistaa.

Yhteinen kieli on erityisen tärkeä psyykkisten ongelmien selvittelyssä. Olemme saaneet lahjoitusvaroja, joita olemme käyttäneet tulkkipalveluihin.

Työssä selviää, kun saa kommunikaation toimimaan. Luottamus syntyy, kun potilaita kohtelee kunnioittavasti ja ystävällisesti. Harvoin potilailla on ollut ennakkoluuloja lääkäreitä kohtaan.

Julkisissa sairaaloissa käytetään liian vähän tulkkipalveluja. Tein tämän havainnon, kun olin tehnyt jonkin aikaa työtä paperittomien klinikalla.

Varsinkin päivystyksessä käytetään harvoin tulkkeja. Varmasti kiireessä ei muisteta, että myös puhelintulkkipalvelut toimivat nykyisin hyvin. Sen sijaan sukulaisen tai tuttavan käyttäminen tulkkina on epäammattimaista.

Kehitys on mennyt siinä mielessä hyvään suuntaan, että muutamat kaupungit Helsingin lisäksi tarjoavat paperittomille vähimmäispalveluja laajempia terveyspalveluja.

Ehdottomasti tarvittaisiin laki, joka määrittelisi paperittomien terveyspalvelujen minimin. Toivottavasti se saadaan pian aikaiseksi. Ruotsissa tällainen laki on ollut jo viisi vuotta.

Mielekästä työtä

Global Clinicit toimivat nykyisin Helsingin lisäksi Turussa, Lahdessa, Tampereella ja Joensuussa. Teemme jonkin verran yhteistyötä, mutta periaatteessa jokainen klinikka toimii itsenäisesti.

Lue myös

Tuntuu todella hienolta, että ihmisiä voi auttaa konkreettisesti. Paradoksaaliselta sen sijaan tuntuu, että osa potilaista tulee mieluummin Helsingin Global Clinicille kuin menee kiireettömään hoitoon terveysasemalle nyt, kun heillä on siihen oikeus. Olemme tehneet vuosien ajan työtä sen eteen, että potilaat saisivat myös kiireetöntä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa.

Tavoitteenamme on ollut alusta lähtien, että työmme tulee joskus tarpeettomaksi. Varmaan olemme tehneet asioita oikein, koska potilaat ovat olleet tyytyväisiä.

Jatkuvaa koulutusta ja tiedotusta

Sairaaloissa ei aina tiedetä, millaiseen terveydenhuoltoon paperittomilla ja turvapaikanhakijoilla on oikeus. Koulutusta ja tiedotusta tarvitaan jatkuvasti.

Useimmiten hyvää hoitoa pystytään järjestämään paperittomille, jos vain tahtoa riittää. Se voi vaatia ylimääristä vaivaa ja neuvottelemista eri tahojen kanssa, koska normaaleja hoitoketjuja ei voida käyttää.

Ruotsissa paperittomien klinikoiden työ on muuttunut pitkälti neuvonnaksi. Joskus potilas esimerkiksi tarvitsee mukaansa henkilön, jonka kanssa menee hoitoyksikköön."

Kuka?

› Ville Holmberg, 43 vuotta

› LT, Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, kliininen opettaja

› Työskentelee HUS:ssa ja Helsingin yliopistolla

› Toimii vapaaehtoisena Global Clinicilla

› Asuu Helsingissä

› Perheeseen kuuluu kolme lasta

› Harrastaa maratonia ja triathlonia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.