Alkoholismin hoitoon käytetty opiaattisalpaaja vaikuttaa lupaavalta hoidolta myös peliriippuvuuteen. Lääkärit määräävät sitä vielä huonosti.

Alkoholismin hoitoon käytetty opiaattisalpaaja naltreksoni vaikuttaa lupaavalta hoidolta myös peliriippuvuuteen. Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta pilottitutkimuksesta.

Päihdelääketieteen professorin Hannu Alhon mukaan naltreksonia käytetään Suomessa alkoholismin hoitoon jonkin verran, mutta enemmänkin saisi. Lääkkeessä on tutkimusten mukaan sen käyttöön nähden enemmän potentiaalia.

– Lääkärit määräävät huonosti lääkettä, jonka teho on vaikea osoittaa. Naltreksonia on markkinoitu vähän, ja sen teho ei näy yhtä varmasti kaikilla kuten esimerkiksi antibiooteilla, Alho toteaa.

Naltreksoni on jo hyväksytty peliriippuvuuden hoitoon Yhdysvalloissa. Suomalaislääkärikin voi Alhon mukaan kirjoittaa sitä turvallisin mielin. Naltreksonilla on vain vähän sivuvaikutuksia.

Lupaavien tutkimustulosten seurauksena THL:ssä on jo käynnistetty jatkotutkimus naltreksonista.

Pelihimo väheni kahdella kolmasosalla tutkittavista

THL:n pilottitutkimuksessa selvitettiin naltreksonin tehoa patologisen rahapeliongelman hoidossa 39 suomalaisella, jotka saivat hoitoa neljän kuukauden ajan. Tutkimusjakson aikana tutkittavat kokivat elämänlaatunsa paranevan, heidän mielialansa koheni ja pelihimo väheni.

Tutkimuksen alkaessa lähes puolet potilaista kärsi masennusoireista, lopussa enää alle kolmannes. Mitä vaikeampi peliongelman aste oli, sitä masentuneempia potilaat olivat ja sitä heikommaksi he kokivat elämänlaatunsa. Lähes yhdeksän kymmenestä tutkittavasta koki pakkomielteistä pelihimoa tutkimuksen alussa. Lopussa näin koki enää viidennes tutkittavista. Pelihimo väheni siis kahdella kolmasosalla tutkittavista tutkimusjakson aikana.

– Opiaatinsalpaajat näyttävät lupaavalta hoitomuodolta peliriippuvuuteen, sillä niiden avulla aivojen mielihyväkeskuksen toimintaa voidaan tasapainottaa ja siten auttaa irrottautumista riippuvuutta aiheuttavasta toiminnasta, kertoo neurobiologi Tuuli Lahti THL:stä.

Noin prosentti suomalaisista kärsii patologisesta peliongelmasta.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac