Pelkkä tieto ei riitä vammaisen lapsen vanhemmille
Terveydenhuollon työntekijöiden ja vammaisen lapsen vanhempien näkemykset ensitiedon onnistumisesta eivät kohtaa. Työntekijät katsoivat onnistuneensa kohtaamaan vanhemmat, joille on syntynyt vammainen lapsi. Samassa tilanteessa vastasyntyneen vanhemmat ovat kokeneet viestintätilanteen aivan toisin.”Kohtaamisen kokemuksia epävarmuuden näyttämöllä” on Kaija Hännisen sosiaalipolitiikan alaan kuuluva tuore väitöskirja, jossa on haastateltu 16:ta perhettä ja 77:ää työntekijää.
Tutkimuksen mukaan työntekijöiden ammatillisella asemalla ja suhtautumisella lapsen vammaan on ratkaiseva merkitys siinä, millaiseksi vanhempien kokemus kohtaamisesta muodostuu. Mikäli työntekijä keskittyy vain lapsen vammaan, vanhemmat kokevat, ettei kohtaamista tapahdu. Kysymys on ohittamisesta. Kun työntekijät lähestyvät vammaa ongelmana, kysymyksessä on hetkellinen kohtaaminen. Vanhemmat kokevat kuitenkin todelliseksi kohtaamiseksi tuntuvamman läsnäolon. Tällöin lapsi on työntekijöiden huomion kohteena ja vamma on vain yksi lapsen erityispiirre.
