Nykyisin käytössä olevilla elvytysohjeilla sydänpysähdyspotilas saa puolta enemmän paineluelvytystä kuin entisin ohjein.

Peruselvytyksen painelutaajuus on yksinkertaisesti säädettävissä elvytysohjeiden mukaiseksi metronomilla. Nykyisin käytössä olevilla elvytysohjeilla sydänpysähdyspotilas saa puolta enemmän paineluelvytystä kuin entisin ohjein, todetaan Kuopion yliopistossa 15. lokakuuta tarkastettavassa LL Helena Jäntin väitöstutkimuksessa.

Potilaan alla oleva alusta ei vaikuta painelun laatuun kokeneilla elvyttäjillä Elvytysopetuksen määrä ja käytettävät menetelmät vaihtelevat huomattavasti suomalaisissa terveydenhuollon oppilaitoksissa.

Helena Jäntin väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten peruselvytyksen laatuun simuloidussa elvytystilanteessa vaikuttaa vuonna 2005 voimaan tullut elvytysohjeiden muutos, metronomin käyttö painelutahdin säätämiseen ja potilaan alla oleva alusta. Lisäksi selvitettiin, miten peruselvytyksen laatua opetetaan eri asteen oppilaitoksissa ensihoidon toimijoille.

Siirtyminen uusien elvytysohjeiden myötä kolmen iskun defibrillointisarjoista yhden iskun sarjaan puolitti painelemattoman ajan, mutta ei muutoin vaikuttanut painelun laatuun. Metronomin käyttö painelutahdin ohjaukseen korjasi painelutahdin, mutta ei muutoin vaikuttanut painelun laatuun eikä elvyttäjien väsymiseen. Painelualusta elvytysnuken alla ei vaikuttanut painelun laatuun eikä elvyttäjien väsymiseen.

Elvytyksen opetu kirjavaa

Elvytysopetuksen määrä vaihtelee huomattavasti eri oppilaitosten välillä. Kolmasosassa oppilaitoksista kouluttajan silmämääräinen arvio on ainoa tapa arvioida painelunlaatua pienryhmäkoulutuksissa.

Nykyisten elvytysohjeet vaativat minimimäärän taukoja paineluun rytmin analysointia ja defibrillointia varten. Jos painelutaukoja halutaan vielä vähentää, vaihtoehdot ovat defibrillaattorin ominaisuuksien kehittäminen siten, että rytmin analysointi ja lataus painelun aikana on mahdollista, tai ilmatien varmistaminen jatkuvan painelun mahdollistamiseksi. Metronomi on yksinkertainen ja tehokas tapa kontrolloida painelutahtia ja sen rutiinikäyttö elvytystilanteessa olisi suositeltavaa. Käytännön mahdollisuuksina on maallikoille puhelimitse annettavien elvytysohjeiden tahditus metronomilla sekä defibrillaattoriin kiinteästi kuuluvan tai elvytysvälineisiin kuuluvan erillisen metronomin käyttö.

Painelualustan merkitystä on syytä vielä selvittää, vaikkakin kokeneet hoitajat suoriutuvat simuloidusta elvytystilanteesta yhtä tehokkaasti alustasta riippumatta. Elvytysopetuksessa tulisi käyttää joitakin objektiivisia mittareita peruselvytyksen laadun opettamiseen. Myös kansalliset tai kansainväliset suositukset eri tason ensihoidon toimijoitten elvytysopetuksesta opiskelujen aikana olisivat käyttökelpoisia.

Äkillisiä sydänpysähdyksiä sairaalan ulkopuolella noin 3000

Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin. Peruselvytyksen laatu vaikuttaa elvytystilanteesta selviytymiseen.

Hyvänlaatuinen peruselvytys tarkoittaa elvytyksen toteuttamista tavalla, joka tuottaa mahdollisimman hyvän verenkierron sydänpysähdystilanteessa. Paineluelvytys on toteutettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti, oikean syvyisenä ja oikealla tahdilla. Rintakehän on annettava palautua painelujen välillä.

Helena Jäntti työskentelee anestesiologian erikoislääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, ensihoitolääkärinä lääkäri- ja pelastushelikopteri Ilmarissa ja kliinisenä opettajana Itä-Suomen yliopistossa.