Peruspalvelujenkin tuottaminen pienissä kunnissa jo vaikeaa Nyt pitää saada keskittyä kansalliseen terveyshankkeeseen
- Kuntien tulee keskittyä kolmeen perustehtävään: opetuksen, terveyspalvelujen sekä sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Lisäksi infrastruktuuri vaatii panostuksia, neuvoi valtiovarainministeri Sauli Niinistö kuntien johtoväkeä Kuntaliiton seminaarissa viime viikolla.
- Mitä etäämmälle näistä perustehtävistä mennään, sitä enemmän sellaisiin palveluihin on etsittävä ulkopuolista rahoitusta, jatkoi ministeri neuvojaan.
Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi jaksoi kuunnella Niinistön läksytystä pitäen vain pientä murinaa, koska Niinistön suusta tällaisia puheita on totuttu kuulemaan. Kuntaliiton nokkamiehet kuitenkin muistuttivat, että moni kunta joutuu taistelemaan pelkästään peruspalveluja tuottaakseen. Sisäministeriö arvioi tammikuussa, että vuonna 2004 maassamme on 258 kuntaa, joiden tulot eivät riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja.
Kuntajohdossa muistutetaan myös, että 171 miljoonan euron lisäkulu napsahti ammattikorkeakoulutuksen, esiopetuksen ja päivähoidon uusien tehtävien myötä kuntiin.
Pienet heikoilla, isot pärjäilevät
Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna 1 859 miljoonaa euroa eli lähes 11 miljardia markkaa.
Jos Suomi olisi yksi kunta, vuoden 2001 tulos olisi positiivinen. Maassa on kuitenkin 95 kuntaa, joiden rahat eivät riittäneet käyttötalousmenoihin. Näissä kunnissa asuu noin 345 000 ihmistä.
238 kunnassa on odotettavissa tappiollinen tilinpäätös, koska vuosikate ei riitä kattamaan poistoja.
Vaikein tilanne oli Lapissa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Heikoin vuosikate oli alle 6 000 asukkaan kunnissa ja paras yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
- Parinkymmen kunnan talousahdinko on akuutti, mutta muissa pärjäillään, jos kuntien veropohjaa ei enää leikata eikä kunnille säädetä lähitulevaisuudessa enää uusia tehtäviä, totesi Kuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen.
- Käynnissä oleva kansallinen terveyshanke on niin iso kakku, että sen läpiviemiseen pitäisi kuntien saada nyt panostaa, korosti toimitusjohtaja Risto Parjanne Kuntaliitosta. Hän luottaa siihen, että kunnista löytyy vapaaehtoista halua ryhtyä luomaan esimerkiksi terveydenhoitoon järjestelmiä, jotka turvaisivat peruspalvelut kaikille nykyistä tasapuolisemmin. Parjanteen mielestä pakottamisen aika on mennyttä.
