Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen voi siirtyä
Lääkärilehti kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä, miten epidemiatilanne vaikuttaa ministeriön muiden asioiden käsittelyyn.
1. Mitä asioita koronatilanne on vienyt STM:ssä jäihin, strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki?
Hallitusohjelma on yhä voimassa, mutta moni asia toteutuu väistämättä suunniteltua hitaammin. Sote-uudistus etenee, mutta sen edellyttämiin substanssiasioihin ei juuri ehditä. Käytännössä kaikki muu säädösvalmistelu paitsi kiireellinen lainsäädäntö on siirtynyt myöhemmäksi, jolloin toimeenpanokin viivästyy.
Esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisen toteutuminen saattaa siirtyä eteenpäin, koska valmiuslain mukainen kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Aikataulua ei ole vielä varmistettu, mutta todennäköisesti koronan takia tarvitaan uutta ja laajempaa valmistelua perusterveydenhuollon vahvistamiseksi kriisin jälkeen.
Aikakriittisiksi voivat myös muuttua EU-sidonnaiset säädösvalmistelut. Esimerkiksi eläinlääkeasetuksen kansallista lainsäädäntöä on edistettävä koronan aikanakin, jotta pysymme EU:n asettamassa aikataulussa.
2. Mistä viiveistä kannat eniten huolta?
Palvelujärjestelmälle tarvittaisiin terveydenhuoltolain korjauksia mukaan lukien hoitotakuu ja hoitoonpääsyn perusteet. Lisäksi suolistosyöpäseulonta olisi vihdoin saatava kansalliseen seulontaohjelmaan.
Näiden viivästymisten yhteisvaikutus koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan kanssa huolestuttaa monia ministeriössä. STM on antanut ohjeistuksia asiaan liittyen, mutta niiden vaikutus on vielä epäselvä, koska tietopohja peruspalveluiden tilasta päivittyy hitaasti.
3. Mitä koronatilanne muuttaa kenties pysyvämmin STM:n toiminnassa?
Yhteydenpito terveydenhuollon operatiiviseen johtoon on tiivistynyt. Toimintatapojen muutos kohti parempaa digitaalisuuden ja etäyhteyksien hyödyntämistä on tapahtunut koko terveydenhuollossa, ja myös STM:n käytännön yhteistyössä ja sen sujuvoitumisessa.
Valtionhallinnossa on huomattu, että pandemian kaltaisen uhkaavan kriisin hallintaan tarvitaan parempaa kokonaiskoordinaatiota ja lainsäädäntömuutoksia, joiden tarpeen perustuslakivaliokuntakin on todennut.
Huoltovarmuuden merkitys on koeteltu käytännössä, ja jatkossa kotimaisuusasteen nostaminen on tärkeää. Kaiken kaikkiaan kriisistä voidaan ja pitää oppia, mutta pysyvät muutokset toimintatapoihin ja lainsäädäntöön tehdään vasta kriisin jälkeen rauhassa ja hyvin valmistellen.
