Suomen molekyylilääketieteen instituutti luo sillan perustutkimuksen ja potilastyön välille. Tulevaisuuden terveystutkimusta tehdään suomalaisten erikoislaatuinen perimä huomioon ottaen.

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) tuo tieteen, terveyden ja teknologian huippututkimuksen saman katon alle. Monialainen yhteistyö mahdollistaa perustutkimuksesta saatujen oppien saumattoman soveltamisen potilaiden auttamiseen.

FIMM:n toiminnan vihki tiistaina voimaan tullut yhteistyösopimus Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL), Norjan molekyylilääketieteen keskuksen (NCMM) sekä Ruotsin molekyyli-infektiolääketieteen laboratorion (MIMS) kanssa.

Instituutissa tutkitaan tautien perimmäisiä syitä ja mekanismeja geenitutkimuksen ja systeemibiologian keinoin. Tutkimuksissa hyödynnetään ainutlaatuisia suomalaisia kliinisiä ja epidemiologisia aineistoja sekä kehitetään tutkimustulosten hyödyntämistä esimerkiksi henkilökohtaisen lääketieteen suuntaan.

Erikoislaatuinen eurooppalainen kansa

Instituutin Launch Event -tilaisuudessa julkistettiin Suomalainen geeniatlas, joka sisältää 40 000 suomalaisen perimän. Geenikartoitus on tuonut yllättävää tietoa suomalaisten alkuperästä.

– Olemme selkeästi eurooppalaisia, mutta poikkeamme geeniperimältämme selvästi sekä itäisistä että läntisistä Euroopan kansoista, sanoo vanhempi tutkija Samuli Ripatti.

Tieto on tärkeää tautien ja kliinisten tautigeenien tutkimuksen kannalta: suomalaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä täytyy tutkia Suomessa.

– Terveystieto on 95-prosenttisesti samaa meillä ja muualla, mutta eurooppalainen terveystieto ei ole aina sovellettavissa suomalaisiin, huomauttaa instituutin johtaja, professori Olli Kallioniemi.

FIMM:n taustaorganisaatioihin kuuluvat Helsingin yliopisto, THL, HUS ja VTT.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac