Ajan­kohtai­sta

Pienhiukkasten terveysriskejä aliarvioidaan

Pienhiukkaset ovat hengitys- ja sydänsairaalle välittömästi vaarallisia silloin, kun niiden pitoisuus on satoja mikrogrammoja kuutiossa, toteaa THL:n erikoistutkija Raimo O. Salonen.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000026382927.jpg

Vähäisiä määriä pienhiukkasia on tulossa ensi viikonloppuna Kaakkois-Suomeen ja muualle Etelä-Suomeen Venäjän metsäpalojen vuoksi. Ilmatieteen laitoksen leviämisennusteen mukaan ne tulevat ainakin ohimenevästi kohottamaan pienhiukkaspitoisuuksia. Tilanne viikonlopun jälkeen riippuu täysin säätilasta Suomessa ja Venäjällä.

– Kun ilmanlaatu on hyvä, pienhiukkasia on Suomen kaupunkien ja taajamien ulkoilmassa viidestä kymmeneen mikrogrammaan kuutiossa. Pahimmillaan viime viikolla ne olivat moninkertaiset ja hiukkasten tuntipitoisuudet lähentelivät sataa, kertoo THL:n erikoistutkija, LKT Raimo O. Salonen.

Pienhiukkasten turvallista alarajaa vaikea määritellä

Pienhiukkaset ovat hengitys- ja sydänsairaalle välittömästi vaarallisia silloin, kun niiden pitoisuus on satoja mikrogrammoja kuutiossa. Vahingollisuutta lisää myös se, että palamisperäiset hiukkaset ovat muodostuneet lähellä asutusta tai ulkona liikkuvia ihmisiä. Metsäpalosavujen tuoreet hiukkaset ovat paljon reaktiivisempia ja haitallisempia elimistölle kuin vuorokausia ilmakehässä vanhentuneet hiukkaset, joille ihminen altistuu.

Pienhiukkaspitoisuudelle on vaikea määritellä turvallista alarajaa.

– Päivittäiset hiukkaspitoisuudet ovat jo muutamasta mikrogrammasta kuutiossa lähtien lineaarisessa yhteydessä terveyshaittoihin: hengitys- ja sydänoireiden lisääntymiseen, vakaviin sairauskohtauksiin ja kuolleisuuteen, Salonen sanoo.

WHO:n monikansallisen asiantuntijaryhmän mukaan terveysriskit katsotaan suhteellisen pieniksi silloin, kun keskimääräinen hiukkaspitoisuus on vuorokaudessa alle 25 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tuntihuiput voivat silloinkin aiheuttaa vakavia tilanteita.

– Hengitys- ja sydänsairauksien ehkäisemiseksi pienhiukkasten keskimääräinen vuosipitoisuus saisi olla vain 10 mikrogrammaa kuutiometrissä WHO:n mukaan. Tämä pitoisuustaso alittuu suuressa osassa Suomen kaupunkeja, mutta vilkkaan liikenteen läheisyydessä ja puun polton savuista kärsivillä pientaloalueilla pitoisuudet ovat korkeampia, Raimo O. Salonen mainitsee.

Vaikka terveysriskit ovat Suomessa pienemmät kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, pienhiukkasten arvioidaan olevan keskeisenä tekijänä jopa 2 500 hengitys- ja sydänsairaan ennenaikaisessa kuolemassa vuosittain. Arvioiden mukaan 27 EU-maassa tulee noin 500 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa pienhiukkasten vuoksi.

Salosen mukaan pienhiukkasten riskejä aliarvioidaan. Tilannetta mutkisti viime viikolla kova helle, jonka tiedetään myös lisäävän hengitys- ja sydänsairaiden kuolleisuutta ja vakavia sairauskohtauksia.

– Metsäpalosavuissa on paitsi paljon pienhiukkasia, myös runsaasti hiilivetyjä, jotka kohottavat auringonvalossa hengityssairaille haitallisen otsonin pitoisuuksia.

Asuntoa kannattaa tuulettaa helteellä

STM ja THL suosittavat yleensä, että asunnon ikkunat ja ovet pidetään suljettuina, kun ulkoilman laatu on huono. Viime viikolla suuremman terveysriskin aiheutti kuitenkin asuntojen kuuma sisäilma.

– Siksi huonontuneesta ilmanlaadusta huolimatta asuntoa kannattaa tuulettaa tehokkaasti, kun sisälämpötila alkaa lähestyä 30:tä astetta, Salonen tiivistää.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030