Pienten työpaikkojen työntekijät jäävät usein vaille kuntoutusta

Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus, ASLAK, on Kelan kehittämä ja kustantama varhaiskuntoutuksen muoto. Sen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja säilyttäminen.

Kelan mukaan ASLAK on osoittautunut käyttökelpoiseksi työvälineeksi isoilla työpaikoilla, mutta se ei juurikaan tavoita pienyritysten työntekijöitä. Pienillä työpaikoilla tarvitaan lisää tietoa kuntoutuksesta ja työkykyä ylläpitävästä TYKY-toiminnasta.

Kelan tutkimus- ja kehittämisyksikkö on kerännyt eri osapuolten kokemuksia pientyöpaikkojen ASLAK-kuntoutuksen järjestämiskokeilusta. Tutkimusta varten haastateltiin työterveyshuollon, pientyöpaikkojen ja kuntoutuslaitosten edustajia, kokeilun yhdyshenkilöitä sekä kuntoutujia.

Kelan tutkimuksen perusteella ASLAK-kuntoutuksen lähtökohdaksi tarvittaisiin pentyöpaikkojen, työterveyshuollon ja Kelan alueellista yhteistyötä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli kuntoutusyhteistyössä. Suomen kaikista yrityksistä 94 % on alle 10 hengen yrityksiä. Pientyöpaikoilla on monesti ns. suppea työterveyshuoltosopimus, joka ei sisällä sairaanhoitoa. Tällöin työpaikka jää työterveyshuollolle aika etäiseksi. Työntekijöiden kuntoutustarve ja terveydentila eivät tule myöskään esille.

ASLAK-kuntoutus järjestetään yleensä laitosmuotoisena, 15-20 vuorokautta kestävänä kurssina, joka toteutetaan kahdessa tai kolmessa jaksossa vuoden kuluessa. Kuntoutus vaatii työpaikan sitoutumista, kuntoutukseen liittyvien asioiden yhteistä suunnittelua ja sopimista työpaikan johdon kanssa ennen kuntoutusjakson alkamista. Kuntoutusjaksojen jälkeen on tärkeää niveltää kuntoutus työpaikan arkeen. Pienillä työpaikoilla työskentelevät ja yrittäjät voivat osallistua valtakunnallisille ASLAK-kursseille, joita järjestetään isoille ammattiryhmille. Näillä ammattialakohtaisilla kursseilla yhteys työpaikkaan on työpaikkakohtaisia kursseja löyhempi. Kelan mukaan pientyöpaikkojen kuntoutusta kannattaa edelleen kehittää.