Astmaan sairastumisen riskiä lisäävät lapsella aikaisemmin todettu atooppinen ihottuma, varhainen herkistyminen tavallisimmille sisä- tai ulkoilman allergeeneille, tietyille ruoka-aineille tai eosinofiilinen tulehdus.

LL Mari Hyvärisen väitöstutkimuksessa seurattiin keskimäärin 11 vuoden ajan sataa lasta, jotka olivat alle 2-vuotiaana tarvinneet sairaalahoitoa hengitystieinfektion aikaisen uloshengitysvaikeuden vuoksi. Varhaisvaiheessa selvitettiin tarkasti tunnettujen astmaan liittyvien tekijöiden, kuten allergioiden ja eosinofiilisen tulehduksen, olemassaolo ja sairaalahoitoon johtaneen hengitystieinfektion aiheuttajavirukset.

Pikkulapsilla, joilla oli todettu atooppista ihottumaa ennen uloshengitysvaikeutta, oli suurentunut riski sairastua myöhemmin astmaan. Varhainen herkistyminen tavallisille sisä- ja ulkoilman allergeeneille nosti astmariskin moninkertaiseksi, mutta sitä esiintyi vain harvalla. Varhainen herkistyminen ruoka-aineille oli yleistä, mutta tutkituista ruoka-aineista ainoastaan lehmänmaitoproteiineille tai vehnälle herkistyminen nostivat riskiä sairastua myöhemmin astmaan.

Varhainen altistuminen kissan tai koiran allergeeneille ei lisännyt astmariskiä varhaisesta uloshengitysvaikeudesta kärsivillä lapsilla. Riski oli jopa jonkin verran pienentynyt niillä lapsilla, joilla oli ollut kissa tai koira kotona ennen sairaalahoitoon joutumista. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin se, että kotieläinten pitäminen oli harvinaisempaa allergiaperheissä kuin niissä, joissa ei ollut allergiaa.

Pelkästään varhaisen hengenahdistuksen aiheuttajaviruksen perusteella ei pystytty ennustamaan myöhempää astmariskiä. Respiratory syncytial (RS) -virus aiheutti hankalan hengenahdistuksen erityisesti alle puolivuotiaille lapsille, jotka harvemmin sairastuivat myöhempään astmaan. Sen sijaan tavallisiin flunssaviruksiin kuuluva rinovirus aiheutti hankalaa hengenahdistusta pääasiassa yli puolivuotiaille lapsille, joilla oli atooppista ihottumaa ja joiden astmariski oli jo tämän vuoksi suurentunut.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että varhaisen hengenahdistuksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten astmariski on suuri. Siksi astmariskiä edelleen lisääviä tekijöitä tulisi aktiivisesti etsiä juuri näiltä lapsilta. Jos tähän ryhmään kuuluvalla lapsella todetaan jokin astmariskiä lisäävä varhainen tekijä, kuten atooppinen ihottuma, varhainen herkistyminen sisä- tai ulkoilman allergeeneille tai tietyille ruoka-aineille tai eosinofiilinen tulehdus, tulisi lapsen päästä tehostettuun seurantaan.

LL Mari Hyvärisen väitöskirja Wheezing in early childhood – Predictive factors for asthma in the 11-year follow-up tarkastetaan 21.11.2009 Kuopion yliopistossa.

Kuva Pixmac