– Jos emme osin pura isoja mielisairaaloita, potilaat laitostuvat ja psykiatrisen sairastamisen tavanomaisuus unohtuu, sanoo ylilääkäri Eila Sailas HUS:n Kellokosken sairaalasta Lääkäripäivillä.

Psykiatrisen hoitojärjestelmän kehittäminen on jumiutunut keskusteluun laitosten kohtalosta. Psykiatrian kehittyminen mahdollisuus on liikkuvassa työssä, jossa potilasta hoidetaan siellä, missä hän saa parhaan hoidon. Näin toteaa ylilääkäri Eila Sailas HUS:n Kellokosken sairaalasta Lääkäripäivillä.

– Jos emme osin pura isoja mielisairaaloita, potilaat laitostuvat, psykiatrisen sairastamisen tavanomaisuus unohtuu ja potilaiden hoitoon pääseminen on hankalaa. Konsultaatiot ja varhaiset arviot eivät onnistu, ja henkilökuntaresursseja riittää vain osastoille. Henkilökunnan tulee liikkua potilaan mukana, Sailas tähdentää.

Jos psykiatria siirretään vain aluesairaaloihin, saadaan pieniä sumppuja, joissa erityisosaaminen häviää. Sairaalahoitoa vaativat potilaat tulevat samalle osastolle ja saavat samanlaista hoitoa, diagnoosista riippumatta.

Sailaksesta erityisesti skitsofreniapotilaiden aktiivinen kuntoutus jää paitsioon.

– Psykiatrian resurssointi kilpailee somatiikan kanssa ja häviää aina. Mahdollisuudet monipuoliseen laitoskuntoutukseen katoavat.

Sailaksen mukaan avo- ja sairaalahoidon raja tulee purkaa. Psykiatristen palvelujen pitää erikoistua diagnoosikohtaisiin hoitomalleihin.

Hoitoon pääsyn kynnys matalaksi

Monen psykiatrisen sairaalan sijainti on epäonnistunut hoidon toteutuksen kannalta. Nämä sairaalat myös ylläpitävät tahtomattaan juopaa psykiatrian ja muiden erikoisalojen välillä. Tällä tavoin ajattelee psykiatrian ylilääkäri Timo Männikkö Keski-Suomen keskussairaalasta.

– Ei psykiatrisia sairaansijoja voi lopettaa, sen sijaan psykiatriset sairaalat pitäisi lakkauttaa. Psykiatrinen akuuttihoito voidaan toteuttaa paremmin yleissairaaloissa, Männikkö sanoo.

Avohoitoon ei saada uusia resursseja, ellei psykiatrisia sairaaloita lopeteta.

– Hoitoon pääsyn kynnyksen on oltava matala, ja tarvitaan sitouttavia hoitomalleja. Kuntoutusasuminen on integroitava potilaan hoitoon. Myös psykogeriatrista osaamista tarvitaan kuntiin, Timo Männikkö vaatii.

Kuka kantaa vastuun?

Psykiatrinen palvelujärjestelmä on hajanainen ja rahoitusjärjestelmä monikanavainen.

– Siksi kysymykseen vastuunkantajasta ei voi vastata, huomauttaa professori Jyrki Korkeila Turun yliopiston psykiatrian klinikasta.

Hänestä keskeinen kysymys psykiatrisen avohoidon kehittämisessä on se, miten erikoislääkärit ja terveyskeskuslääkärit voivat tehdä päivystyksen aikana yhteistyötä ja kehittää sitä.

Ulla Toikkanen

Kuva Pixmac