1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitäisikö stressinhallintaa opiskella?
Ajan­kohtai­sta

Pitäisikö stressinhallintaa opiskella?

Helsingin yliopiston hyvinvointitutkimuksen mukaan lähes puolet lääketieteen opiskelijoista on stressaantuneita.

Pitäisikö stressinhallintaa opiskella? Kuva 1 / 1

Lääkärin työssä tarvitaan hyvää stressinsietokykyä. Jo opintojen tahti kuormittaa. Lääketieteen opiskelijoilla toinen vuosi on kuormittavin. Myöhemmin opinnoissa kuormitusta aiheuttaa kliininen työ.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista 41 prosenttia on melko tai erittäin stressaantuneita. Neljä prosenttia kokee elämänlaatunsa huonoksi tai erittäin huonoksi.

Toisaalta selkeästi suurin osa, noin 85 prosenttia kokee opintonsa merkityksellisiksi ja motivoiviksi. Sama osuus kokee elämänlaatunsa hyväksi, kuuluvansa yhteisöön ja saavansa tukea opintoihin.

Tiedot selviävät Helsingin yliopiston opiskelu- ja hyvinvointitutkimuksesta.

Stressinhallintakurssi on suosittu

Tiedekunta aikoo tarttua opiskelun ongelmakohtiin. Opintopsykologiresursointia on parannettu.

– Tähän asti opintopsykologeille on ollut pitkät jonot. Tavoite olisi, että he ehtisivät paneutua myös ennaltaehkäisevään toimintaan, eivätkä vain tulipalojen sammutteluun, sanoo opetuksesta vastaava varadekaani Tiina Paunio.

Tarjolla on myös valinnainen stressinhallintakurssi, joka on suunnattu erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

– Se on ollut aiempina vuosina hyvin suosittu.

Viime syksynä kokeiltiin myös tietoisuustaitojen opettamista. Mukana oli noin 100 opiskelijaa, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä ei saanut mitään opastusta, toiselle opetettiin tietoisuustaitoja ryhmässä. Kolmas ryhmä opetteli tietoisuustaitoja verkkopohjaisesti. Jos osoittautuu, että interventiosta oli hyötyä, vastaavaa opetusta voidaan alkaa tarjota opiskelijoille laajemminkin.

Persoonallisuus vaikuttaa

Lääkärin töissä stressinsieto ja paineenhallinta tulevat joka tapauksessa olemaan tarpeen. Paunio painottaa, että lääkäreiksi tarvitaan kuitenkin monenlaisia persoonallisuuksia. Tarpeelliset ominaisuudet vaihtelevat jopa erikoisaloittain. Herkästi stressaantuva ei siis ole lähtökohtaisesti huonompi lääkäri.

Paunio suosittelee työnohjauksen mahdollisuutta kaikille lääkäreille.

– Meillä psykiatreilla se kuuluu erikoistumislääkärikoulutukseen. Uskon että monella muullakin erikoisaloilla siitä olisi hyötyä.

Lue myös

Persoonallisuus vaikuttaa ihmisen taipumukseen kokea stressiä. Paunio toteaa, että osalla on luonnostaan hyvät stressinhallintakeinot. He eivät tarvitse apua stressinsäätelytaitojen kartuttamiseen. Osa lääketieteen opiskelijoista on kuitenkin perusluonteeltaan hyvin tunnollisia ja herkästi kuormittuvia. Heidän kannattaisi kiinnittää huomiota omiin toimintatapoihinsa, niin ettei taakka kasva liian suureksi.

Kuormittumista voi toki aiheuttaa myös kohtuuton opiskelu- tai työtaakka tai muuten epäoptimaaliset olosuhteet.

– Nämä ovat perusasioita, joka pitää tietenkin ensin hoitaa kuntoon.

Paunio toteaa, että opiskelijoiden kuormitusta on jatkossakin seurattava.

– Opiskelijat ovat kertoneet, että he kaipaisivat tukea esimerkiksi tilanteisiin, joissa kohtaavat vaikeita potilastapauksia ensimmäistä kertaa.

kuva: Sami Perttilä

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.