Ajan­kohtai­sta

Pitkäkestoisesta liikuntaharjoittelusta hyötyä MS-tautia sairastaville

Kuuden kuukauden liikuntaharjoittelu paransi merkittävästi MS-tautia sairastavien kävelynopeutta, kohensi yläraajojen lihaskestävyyttä ja vähensi osittain lihasuupumusta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_sauvakavelylla-1.jpg

Liikuntaharjoittelu paransi merkittävästi kävelynopeutta sekä lyhyellä että pitkällä matkalla. Lisäksi se mm. kohensi yläraajojen lihaskestävyyttä ja vähensi osittain lihasuupumusta. Nämä havainnot teki Anders Romberg väitöstutkimuksessaan.

Rombergin mukaan liikuntaharjoittelua voidaan suositella henkilöille, joilla on lievä tai keskivaikea MS-taudin aiheuttama haitta. Tulokset korostavat, että liikuntaharjoittelu MS-taudissa on turvallista, eikä sillä ole haittavaikutuksia sairauden kulkuun tai oireisiin. MS-potilaita kannattaa kannustaa liikunnallisesti aktiivisiksi sairauden varhaisvaiheista lähtien.

Anders Romberg toteaa, että maksimaalinen hapenottokyky oli alhainen jo MS-taudin varhaisessa vaiheessa. Keskeiseksi alentunutta hapenottokykyä ennustavaksi tekijäksi osoittautui sairauden aikaansaama neurologinen haitta.

Romberg selvitti kuusi kuukautta kestäneen liikuntaharjoitteluohjelman vaikutuksia MS-tautia sairastavien toimintakykyyn. Hän arvioi myös hapenottokyvyn, MS-taudin aikaansaaman haitan ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä.

Tutkittavat jaettiin satunnaisesti harjoittelu- ja verrokkiryhmiin. Harjoitteluryhmän jäsenet osallistuivat ensiksi kolmen viikon ajan ohjattuun harjoitteluun laitoskuntoutusjaksolla. Tämän jälkeen he jatkoivat harjoittelua kotioloissa 23 viikon ajan kuntoutuksessa saamiensa ohjeiden pohjalta. Harjoitteluohjelma koostui voima- ja kestävyysharjoittelusta, joskin siinä painotettiin voimaharjoittelua. Verrokkiryhmän kuuluvat eivät saaneet minkäänlaista liikuntaneuvontaa tai -ohjausta.

Kummallekin ryhmälle tehtiin tutkimusmittauksia alkutilanteessa ja kuuden kuukauden jälkeen. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena oli harjoittelun vaikutus kävelynopeuteen, jota arvioitiin yli 7 metrin ja 500 metrin matkalla.

TtM Anders Rombergin väitöskirja Effects of exercise training on functioning in persons with multiple sclerosis tarkastetaan 21.9.2013 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030