– Paras tapa selvittää potilaan päihteiden käyttöä on perinpohjainen haastattelu avoimin kysymyksin, muistuttaa osastonylilääkäri Hannu Pentikäinen KYS:n päihdepsykiatrian yksiköstä.

Mitään oikotietä ei ole potilaan päihdehäiriön tai –riippuvuuden tunnistamiseen. Paras tapa selvittää potilaan päihteiden käyttöä on perinpohjainen haastattelu avoimin kysymyksin.

– Lisäksi kannattaa käyttää potilaan itsensä täyttämiä kyselylomakkeita (mm. AUDIT, SADD, DAST, SDS). Kun opettelee käyttämään niitä rutiininomaisesti, oma työ helpottuu. Ne auttavat myös ymmärtämään päihdehäiriöisen potilaan kokemusmaailmaa, tähdentää osastonylilääkäri Hannu Pentikäinen KYS:n päihdepsykiatrian yksiköstä.

Hän sanoo, että joskus saadaan lisätietoa laboratoriotutkimuksista, kuten PVK, ALAT, GT, CDT ja U-huumeseula, mutta kyseisiä tutkimuksia käytettäessä on oltava tietoinen niiden rajoitteista ja osattava tulkita tuloksia.

Alkoholin käyttöä selvitettäessä alkometri on luotettava ja helppo koe.

– Potilaan lääkityskin voi antaa aiheen epäillä päihdehäiriötä, jos nuori, muuten terveeltä vaikuttava potilas käyttää PKV-lääkkeitä säännöllisesti, Pentikäinen toteaa.

Avainsanana yhteistyö

Potilaan hoitomotivaatioon on mahdollista vaikuttaa, kun lääkäri keskustelee potilaan kanssa avoimesti päihteiden käytöstä. Pentikäinen muistuttaa mini-intervention vaikuttavuudesta, kun kyseessä on alkoholin riskikulutus.

– Pelkkä kysyminen alkoholin käytöstä ei ole lyhytneuvontaa, vaan siihen liittyy aina tiedon antaminen, kannustaminen ja rohkaisu muutokseen.

Alkoholiriippuvuuden hoito voidaan toteuttaa hyvin perusterveydenhuollossa. Hoito edellyttää hyvin toimivaa potilas-lääkärisuhdetta.

– Lääkärillä tulee olla motivaatio päihdehäiriön hoitoon ja tietotaitoa ymmärtää päihdehäiriö oikeaksi sairaudeksi.

Pentikäisen mielestä alkoholiriippuvuuden lääkkeelliset hoitomahdollisuudet kannattaa pitää mielessä.

– Disulfiraami, valvotusti annosteltuna, toimii useimmilla potilailla hyvin, kun hoitoaika on riittävän pitkä. Naltreksonilla on myös sijansa alkoholiriippuvaisten potilaiden hoidossa.

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus mukaan

Perusterveydenhuoltoon on siirtynyt päihdehuollon erityispalveluista ja erikoissairaanhoidosta viime vuosien aikana uusi potilasryhmä, opioidikorvaushoidossa olevat potilaat.

Pentikäinen tähdentää, että korvaushoidossa olevien potilaiden tuloksellinen hoitaminen edellyttää yhteisiä sopimuksia, hoidon rajoja ja menettelytapoja, joihin kaikki potilaat ja hoidossa mukana olevat työntekijät sitoutuvat.

– Vähintään on tiedettävä, kuuluuko potilas kuntouttavan vai haittoja vähentävän korvaushoidon piiriin. Kuntouttavan hoidon päämääränä on päihteettömyys ja toipuminen. Haittoja vähentävä hoito taas pyrkii pistokäytön aiheuttamien ongelmien ja elämäntavan sosiaalisten ja juridisten haittojen vähentämiseen.

Tulokselliseen korvaushoitoon kuuluvat niin korvauslääkitys, psykososiaalinen hoito kuin kuntoutus.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pixmac