Potilassimulaattori tuo pelillisyyden lääkärikoulutukseen
Lääkärien peruskoulutukseen on kehitetty uusi työkalu diagnostiikan ja kliinisen päättelykyvyn harjoitteluun. Virtuaalinen potilassimulaattori hyödyntää pelien dynamiikkaa.
Ratkaistavana on potilastapaus, jossa 72-vuotiaalla miehellä on ajoittaista hengenahdistusta.
Potilassimulaattori on alusta, jolla opiskelija voi harjoitella kuvitteellisten potilastapausten ratkaisemista ajasta ja paikasta riippumatta. Hänellä on käytettävissään vastaavat tiedot kuin todellisessa tilanteessa.
Näin potilassimulaattoria kuvaavat LL Tuomas Lumikari ja LL Tomi Ylä-Soininmäki, jotka kehittivät sen yrityksessään.
Lumikarin mukaan simulaattori on työkalu eri erikoisalojen tietojen yhdistämiseen ja toistuvaan harjoitteluun turvallisessa harjoitteluympäristössä.
Tilanteet jäljittelevät todellisia päivystys- ja vastaanottotilanteita esimerkiksi terveyskeskuksessa, sairaalan päivystyksessä tai poliklinikalla.
Toimintatapa valittava sadoista vaihtoehdoista
Opiskelija harjoittelee diagnosointia selvittämällä kuvitteellisen potilaan esitietoja, haastattelemalla häntä sekä tekemällä ja tilaamalla tutkimuksia.
Hänellä on käytettävissään vastaavat tiedot kuin todellisuudessa, eli potilaan tulosyy ja aiemmat sairauskertomusmerkinnät.
Tavoitteena on määrittää diagnoosi ja antaa sopivat hoito- ja seurantaohjeet.
– Tähän pyritään hyödyntämällä satoja anamneesikysymyksiä, statustutkimuksia ääni- ja kuvalöydöksineen sekä satoja laboratorio-, kuvantamis- ja muita tutkimuksia, Lumikari kertoo.
Koska käytettävissä on aina samat useat sadat toimintavaihtoehdot, käyttäjä joutuu ilman johdattelua itse päättelemään, miten edetä kysellen ja tutkien.
Simulaattori antaa paljon palautetta
Simulaattori kertoo, oliko diagnoosi oikea. Se antaa palautetta ja kertoo esimerkiksi, mitä juuri tämän potilaan esitiedoista pitää huomata.
Sovellus myös listaa tapauksen kannalta oleelliset kysymykset ja tutkimukset ja näyttää, mitkä niistä opiskelija teki. Käyttäjä saa palautetta myös muun muassa diagnosointiin käyttämästään ajasta.
– Simulaattorista huolimatta potilaan tutkiminen opitaan tulevaisuudessakin nimenomaan tutkimalla, Lumikari korostaa.
Sen sijaan simulaattorin avulla opitaan esimerkiksi kliinistä päättelyä, valitsemaan sopivia tutkimuksia ja hyödyntämään saatua tietoa.
Potilastapaukset voivat olla esimerkiksi osa kurssia, luentoa tai tenttiin valmistautumista.
Käyttöön tänä keväänä
Verkkoselainpohjainen simulaattori avataan opiskelijoiden käyttöön jokaisessa viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa tänä keväänä.
Simulaattorin sisällön tuottavat yliopistojen kliiniset opettajat MEDigi-hankkeessa.
– Heidän panoksensa on aivan keskeinen. Heillä on pedagoginen ja kliininen näkemys, miten tiettyä sairautta kannattaa opettaa potilastapauksen avulla ja minkälaista palautetta opiskelijalle kannattaa antaa, Lumikari sanoo.
Kliiniset opettajat ovat viime keväästä lähtien opetelleet käyttämään simulaattoria ja tehneet siihen sisältöä. Simulaattoriin on nyt syötetty noin sata potilastapausta, ja uusia tehdään koko ajan.
Simulaattoria on pilotoitu muun muassa lastentautien kurssilla Helsingin yliopistossa ja siihen liittyvää eReseptityökalua kliinisen farmakologian tenteissä.
– Palaute on ollut "wau-tyyppistä", Lumikari toteaa.
Hänen mukaansa simulaattoria voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös esimerkiksi uuteen työpaikkaan perehdyttämisessä.
Silloin siihen tuotettaisiin juuri sen työpaikan erityispiirteisiin liittyvää sisältöä: keskussairaalan kesäkandeille vaikkapa "kymmenen tyypillisintä päivystyspotilasta tässä päivystyksessä".
