Selvittämiseen on monta väylää.

Potilas on kuollut tai kokenut vakavan potilasvahingon. Kanteluita ja vahinkoilmoituksia kirjoitetaan. Poliisi ottaa yhteyttä. Lääkäri on kauhuissaan ja häpeissään, oli syyllisyydessä perää tai ei, eikä uskalla puhua asiasta kenellekään.

– Väärin. Puhu kollegalle, ota yhteys liittoon, hanki lakimies.

Näin neuvoo saman kokenut kollega. Hänen mukaansa lääkärien suljetussa Facebook-ryhmässä asiasta on uskaltauduttu keskustelemaan. Siellä paljastuu, että kokemus on tuttu monelle, eivätkä etenkään poliisin toimintatavat ole lääkäreille itsestäänselviä.

Potilas tai hänen omaisensa voivat käyttää kolmea eri väylää hakiessaan asiaan ratkaisua: Potilasvakuutuskeskusta, Valviraa ja aluehallintovirastoa, tai poliisia.

Kun epäillään potilasvahinkoa, potilas voi laittaa vireille vahinkoilmoituksen ja korvaushakemuksen Potilasvakuutuskeskukseen.

– Potilasvakuutuskeskus on puolueeton taho, joka ei etsi syyllisiä eikä anna huomautuksia. Se tutkii, mitä on tapahtunut ja selvittää, täyttyvätkö potilasvahinkolaissa säädetyt korvausperusteet, kertoo kehittämispäällikkö Minna Plit-Turunen.

Valvira ja avit ohjaavat

Valvira ja aluehallintovirastot käsittelevät kanteluita, jotka koskevat hoidon asianmukaisuutta ja sitä, onko terveydenhuollon lainsäädäntöä noudatettu. Valvira vastaa lähinnä kanteluista, jotka koskevat menehtynyttä potilasta. Muut kantelut käsitellään pääsääntöisesti aveissa.

Nykyisin Valvira tai avi voi siirtää kantelun terveydenhuollon yksikköön käsiteltäväksi muistutuksena. Muistutukseen vastaa ylilääkäri tai muu esimies, ja vastaus näihin muistutuksiin lähetetään tiedoksi myös Valviralle tai aviin.

Jos muistutukseen saatu vastaus ei tyydytä, seuraava askel on kantelu.

– Kantelun käsittely ei ole rikostutkintaa. Emme tee kuulusteluja, vaan selvitykset tehdään asiakirjojen perusteella, kertoo lääkintöneuvos Markus Henriksson Valvirasta.

Kantelusta ei seuraa korvauksia potilaalle, vaan tarvittaessa hallinnollista ohjausta.

Poliisi tutkii rikosepäilyt

Jos potilas tai hänen omaisensa epäilevät rikosta, he voivat tehdä poliisille tutkintapyynnön. Poliisi harkitsee, ylittääkö asia tutkintakynnyksen.

Oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvityksen yhteydessä poliisi voi puolestaan pyytää Valviralta lausunnon potilaalle annetusta hoidosta.

Samaa asiaa voidaan käsitellä Valvirassa tai avissa, Potilasvakuutuskeskuksessa ja siviilioikeudessa. Ne toimivat kukin oman lainsäädäntönsä mukaan.

KUN EDESSÄ ON POLIISIKUULUSTELU

•Selvitä asemasi: oletko epäilty, todistaja vai kuultava.

•Kysy, saatko työnantajalta oikeudellista apua.

•Pyydä oikeudellista neuvoa Lääkäriliiton lakimiesneuvonnasta.

•Keskustele lääketieteellisestä puolesta kokeneen kollegan kanssa.

•Epäilty saa kuulustelussa vaieta. Mieti kuitenkin, tuoko se aiheettomia epäilyjä.

•Sinulla on oikeus käyttää kuulustelussa lakimiesavustajaa, jos se on tarpeen.

•Tarkista poliisin kirjaama kuulustelukertomus ennen allekirjoittamista.

•Toimintaasi ei arvioida jälkikäteistiedon perusteella vaan niistä olosuhteista käsin, joissa potilaan tutkiminen ja hoitaminen tapahtui.

•Kysy poliisilta, miten esitutkinta etenee.

•Sinulla on oikeus esittää lisätodisteiden hankkimista esimerkiksi todistajilta tai asiantuntijoilta.

•Vaikka potilaan henkilövahinko olisi korvattu potilasvakuutuksesta, se ei osoita, että lääkäri olisi syyllistynyt rikoslaissa tarkoitettuun huolimattomuuteen.

LÄHDE: Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry

Kun kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, kysy neuvoa Lääkäriliiton lakimiehiltä. Yhteystiedot löytyvät Lääkäriliiton internet-sivuilta, kohdasta juridinen neuvonta. Kannattaa vilkaista myös nettisivujen Usein kysyttyä -palvelu. Sieltä voi löytyä valmis vastaus kysymykseesi.