Lehti 41: Ajan­kohtai­sta 41/2020 vsk 75 s. 2120 - 2121

Potilasvakuutuslain turva ulottuu harvoin ulkomaille

Uusi potilasvakuutuslaki tulee voimaan vuoden vaihteessa.

Suvi Sariola
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

– Lääkäriliiton jäsenille uudistus ei aiheuta suuria muutoksia, sanoo korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta.

Uuden lain perusperiaate on sama kuin nykyisessäkin laissa: potilasvakuutus on voimassa, kun sekä potilas että lääkäri ovat hoitoa annettaessa Suomessa. Silloin vakuutus kattaa myös etähoidon.

Suomalaisen lääkärin vakituinen vastaanottotoiminta ulkomailla ei siis ole vakuutuksen piirissä.

– Potilasvakuutusturva on kuitenkin voimassa satunnaisissa tilanteissa, joissa potilas tai lääkäri on ulkomailla esimerkiksi sovittuna soittoaikana. Edellytyksenä on, että hoito on aloitettu ja käytännössä myös annetaan Suomessa, Muukkonen sanoo.

Turva ulkomailla rajoitettu tiukasti

Uusi laki tuo potilasvakuutuksen piiriin kuitenkin tilanteet, joissa julkinen terveydenhuolto lähettää potilaan ulkomaille hoitoon. Ehtona on, että hoito on potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta.

Potilasvakuutuskeskuksen päämatemaatikon Juha Tiensuun mukaan tällaisia potilaita on ehkä joitakin kymmeniä vuodessa.

Vakuutusturva ei kuitenkaan kata potilaan lähettämistä ulkomaille niin sanottuun kokeelliseen hoitoon eikä hoitoa, johon potilas itse hankkiutuu ulkomaille.

Potilasvakuutus ei ole voimassa myöskään, kun suomalainen lääkäri hoitaa suomalaista potilasta ulkomailla. Tämä koskee esimerkiksi urheilulääkäreitä ja rauhanturvajoukkojen lääkäreitä.

– He hankkivat lisäturvaa muista vakuutuksista, Elina Muukkonen sanoo.

Vakuutusyhtiöllä on vakuutuspakko

Lääkäriliitto ottaa ammatinharjoittajina toimiville jäsenilleen lakisääteisen potilasvakuutuksen. Se ei kuitenkaan ole voimassa, jos lääkäri järjestää toimintansa yhtiömuotoisesti – ei edes niin sanotuissa yhden miehen yhtiöissä. Yhtiön tai lääkärin on itse otettava vakuutus.

Tähän asti vakuutusyhtiö on voinut kieltäytyä myöntämästä vakuutusta lääkärille. Silloin vakuutuksen on voinut ottaa Potilasvakuutuskeskukselta.

Tilanne muuttuu ensi vuoden alussa. Jos vakuutusyhtiö myy potilasvakuutuksia, se ei voi kieltäytyä myymästä lääkärille sellaista.

Potilasvakuutuskeskus sen sijaan ei enää saa myöntää lääkäreille potilasvakuutuksia.

– Potilasvakuutuskeskuksesta vakuutuksen ottaneita lääkäreitä on vähän, ja heille on soitettu asiasta. Heille lähetetään vielä virallinen ilmoitus vakuutuksen irtisanomisesta, Juha Tiensuu kertoo.

Kun lääkäri pyytää vakuutusyhtiöltä tarjousta vakuutuksesta, yhtiöllä on oikeus selvittää lääkärin vahinkohistoriaa Potilasvakuutuskeskuksesta. Vakuutusyhtiöt hinnoittelevat itse potilasvakuutusmaksunsa.

Lue myös

– Vahinkohistoria tietenkin vaikuttaa siihen, Elina Muukkonen toteaa.

Laitevahinkoja korvauksen piiriin

Lakiuudistus tuo potilasvakuutuslain piiriin potilaaseen kiinteästi asennettavia terveydenhuollon laitteita, kuten tekoniveliä, sydämentahdistimia ja hammasimplantteja.

Jos laite on mennyt epäkuntoon ja aiheuttanut henkilövahingon, potilas on joutunut aiemmin jopa käräjöimään laitevalmistajaa vastaan omalla kustannuksellaan.

Ensi vuoden alussa implanttivahingot siirtyvät Potilasvakuutuskeskuksen arvioitaviksi.

– Korvausta voidaan maksaa, ellei laite ole ollut niin turvallinen, kuin on ollut aihetta olettaa ottaen huomioon laitteen markkinoille tulon ajankohdan ja sen ennakoitavissa olevan käytön, Muukkonen toteaa.

Laki koskee vain vuodenvaihteen jälkeen asennettuja laitteita. Vahinko korvataan laitteen hankkineen tahon vakuutuksesta.

› Lue myös Mitä Lääkäriliiton potilasvakuutus kattaa? s. 2160.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030