Psykoosien hoito kangertelee yhä

Vaikeat mielenterveyden häiriöt ovat myös vaikeita hoitaa. Eivätkä hoitotilannetta ainakaan paranna julkisen sektorin psykiatripula, sairaalapaikkojen tukkoisuus ja psykiatristen potilaiden heikko taloudellinen tilanne.

Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 skitsofreniapotilasta; uusia potilaita tulee noin 500 joka vuosi. Seurantatutkimusten mukaan vain pari prosenttia heistä toipuu täydellisesti, vaikka nykyaikaiset terapiamuodot ja kehittynyt lääkehoito ovatkin parantaneet potilaan toimintakykyä. Nelisenkymmentä prosenttia on toipunut kohtalaisesti tai hyvin; vain 15 prosenttia hyvin.

Psykiatristen potilaiden ylikuolleisuus ja ylisairastavuus ovat hoitojärjestelmälle yhä melkoinen haaste. Skitsofreenikoiden elinaikaodote on 20 prosenttia alhaisempi kuin keskivertoväestön. Kaikki eivät suinkaan kuole varsinaiseen tautiinsa tai esimerkiksi itsemurhan kautta.

- Vielä varsin vähän otetaan huomioon skitsofreenikkojen somaattisten tautiriskien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, sanoo Oulun yliopiston psykiatrian professori Matti Isohanni.

Arvioiden mukaan suomalaisista skitsofreenikoista tupakoi 50-80 prosenttia. Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttäjiä on 20-50 prosenttia.

- Tupakointi ja alkoholi helpottavat oireita, mutta lisäävät muuta tautiriskiä. Metabolinen oireyhtymä, kardiovaskulaaritaudit ja tupakkasairaudet vaatisivat elämäntapaohjausta sekä elämäntapojen usein radikaalia muuttamista. Tämä on vaikea tieteellinen haaste monella tapaa. Emmehän vielä tiedä, johtuuko kohonnut sairastavuus perussairaudesta, ympäristöperäisistä sekoittavista tekijöistä vai hoidosta, kuten esimerkiksi lääkkeistä, pohtii Matti Isohanni.

Parhaillaan kymmenessä Euroopan maassa seurataan vajaan 11 000 skitsofreniapotilaan elämää ja hoidon onnistumista. Poikkeuksellisen laajan, kolmivuotisen havainnointitukimuksen ensimmäisen vuoden tuloksia kerrottiin suomalaispsykiatreille viime viikolla Helsingissä. Suomi ei ole tutkimuksessa mukana.

- SOHO-titutkimuksella kartoitetaan skitsofrenian hoitoa kaikilla käytössä olevilla psykoosilääkkeillä käytännön olosuhteissa, kertoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Matti Joukamaa. Puolet potilaista käytti olantsapiinia ja puolet jotain muuta lääkettä. Käytännössä mukana ovat kaikki käytössä olevat psykoosilääkkeet, eikä lääkehoitoa rukattu tutkimuksen ehdoilla.

- Uuden sukupolven antipsykoottien teho oireisiin on tutkimuksen mukaan parempi kuin klassisilla neurolepteillä. Myös niiden aiheuttamat sivuvaikutukset ovat erilaisia ja kenties lievempiä ja ohimeneviä verrattuina perinteisiin lääkkeisiin. Suomalaiset lääkekorvauskäytännöt pitäisikin saada muutettua nykytietoa vastaaviksi, jotta potilaat ja lääkärit voisivat todella valita sen lääkkeen, joka sopii ja tehoaa kullekin potilaalle parhaiten, Matti Joukamaa sanoo.