1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pula psykiatreista ja radiologeista vaikeuttaa toimintaa Vaasassa
Ajan­kohtai­sta

Pula psykiatreista ja radiologeista vaikeuttaa toimintaa Vaasassa

Erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan enemmän panostusta.

Pula psykiatreista ja radiologeista vaikeuttaa toimintaa Vaasassa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Pula erikoislääkäreistä, erityisesti psykiatreista ja radiologeista, piinaa Vaasan sairaanhoitopiiriä.

– Meillä on ollut jo pitkään tietyillä erikoisaloilla paha lääkäripula, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

Hän näkee, että tilanne uhkaa jo potilasturvallisuutta. Se tulee myös kalliiksi sairaanhoitopiirille, kun erikoislääkäripulaa joudutaan paikkaan konsulttisopimuksin, jotka ovat selvästi kalliimpia kuin virkalääkärit.

– Hoidon laatu kärsii siitä, kun ollaan muutaman virkalääkärin varassa, ja heillä on liian iso työtaakka, Kinnunen sanoo.

Hankalissa tilanteissa apua on pyydetty naapurisairaanhoitopiireistä ja omalta erva-alueelta, mutta Kinnusen mukaan ne eivät ole pystyneet auttamaan.

– Nämä ovat palveluita, joita tämän kokoisen alueen pitäisi pystyä tuottamaan lähipalveluina. Kyse ei ole siitä, että toimintaa pitäisi keskittää johonkin suurempaan yksikköön, hän sanoo.

Kinnunen toivoo, että erikoislääkäripula otettaisiin vakavasti.

– Suomessa ei ole kaikilla erikoisaloilla tarpeeksi lääkäreitä. Nimenomaan virkalääkäreitä tarvitaan, Kinnunen sanoo.

Samanlaisia viestejä eri puolilta maata

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo saaneensa vastaavia viestejä eri puolilta Suomea.

Ajan mittaan pula erikoislääkäreistä synnyttää noidankehämäisen tilanteen.

– Kun virkalääkäreitä on liian vähän, työkuorma kasvaa liian kovaksi ja virkalääkärit siirtyvät privaattiin. Vajetta paikataan ostamalla tekijöitä millä hinnalla saadaan, ja siitä tulee jännitteitä kollegojen välille, kun käypäläisten ansiotaso saattaa olla kovempi kuin virkalääkäreiden, Myllymäki kuvaa.

Lääkäriliitto on puhunut jo pitkään siitä, että erikoislääkärikoulutukseen pitää panostaa.

– Poliitikkojen ja ministeriön virkamiesten vastaus siihen on ollut lisätä lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä, Myllymäki sanoo.

Kuitenkin ongelma on siinä, ettei erikoistumispaikkoja ole riittävästi.

– Miksi koulutamme paljon lääketieteen lisensiaatteja, jos meillä ei ole heille jatkokoulutuspaikkoja? Myllymäki kysyy.

Lue myös

– Ellei erikoislääkärikoulutukseen panosteta, tämä johtaa katastrofiin, hän varoittaa.

Tilanne vaihtelee alueittain

Erikoislääkäritilanne vaihtelee eri alojen ja alueiden välillä, eivätkä ongelma-alat ole kaikkialla samoja, kertoo Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.

Hankalia aloja ovat viime vuosina olleet psykiatria ja radiologia. Isoista aloista myös sisätaudit ja anestesiologia ovat olleet vajetilastojen kärkipäässä.

– Joillain alueilla pienemmät erikoisalat voivat olla riippuvaisia yksittäisistä henkilöistä ja heidän eläköitymisestään, Vänskä sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ja ohjaa erikoislääkärikoulutusta sen mukaan, minkälaista lääkärikuntaa missäkin tarvitaan.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.