Ajan­kohtai­sta

Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä on kasvanut hieman vuodesta 2015, tiedottaa Säteilyturvakeskus (STUK).

STUKin kokoamien tietojen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2018 kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä. Lisäksi tehtiin 1,1 miljoonaa magneetti- ja ultraäänitutkimusta ja -toimenpidettä.

Röntgentoimenpiteiden, TT-tutkimusten ja hammastutkimusten määrä on viime vuosien aikana kasvanut, kun taas tavanomaisten röntgentutkimusten ja varjoainetutkimusten määrä on vähentynyt.

Vuonna 2018 TT-tutkimuksia tehtiin 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kartiokeilatietokonetomografiatutkimuksia (KKTT) tehtiin 57 prosenttia enemmän. Kasvua oli erityisesti pään, vatsan ja vartalon TT-tutkimuksissa sekä hampaiden ja sinusten KKTT-tutkimuksissa. Verisuonten tutkimukset ovat lisääntyneet 2010-luvulla merkittävästi.

Lasten TT-tutkimuksien määrä kasvaa

Vuonna 2018 tavanomaisten röntgentutkimusten ja varjoainetutkimusten yhteenlaskettu suhteellinen osuus kaikista röntgentutkimuksista oli 88,3 prosenttia, TT-tutkimusten 9,5 prosenttia, läpivalaisu- tai TT-ohjattujen toimenpiteiden 0,9 prosenttia, KKTT-tutkimusten 0,7 prosenttia ja verisuonten varjoainetutkimusten 0,6 prosenttia.

Lue myös

Lapsille tehtiin yhteensä 445 000 röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018. Lapsille tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteiden osuus kaikista vuoden 2018 tutkimuksista oli 7,5 prosenttia.

Aiemmin lasten TT-tutkimukset olivat vähenemään päin. Nyt niiden määrä on kasvussa. Erityisesti 13–16-vuotiaiden TT-tutkimukset lisääntyivät. Lasten osuus kaikista natiiviröntgentutkimuksista- ja varjoainetutkimuksista oli 6,3 prosenttia, hammasröntgentutkimuksista 10,8 prosenttia, TT-tutkimuksista 1,1 prosenttia ja verisuonten varjoainetutkimuksista 0,8 prosenttia.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030