Suomen Akatemia ilmoitti tällä viikolla jakavansa 9,3 miljoonaa euroa tutkimuksille, jotka etsivät tapoja parantaa kansanterveyttä. Samaan aikaan tutkijalääkäreitä puhuttaa kliinisen tutkimuksen jääminen paitsioon tutkimusrahoja jaettaessa.

Millainen on Akatemian rahoitusstrategia, terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Kalervo Väänänen?

- Ennen kaikkea linja on se, että tuemme korkeatasoista tutkimusta. Mutta tietysti samaan aikaan yritämme pitää huolta tasapuolisuudesta.

Onko huoli kliinisen tutkimuksen sivuuttamisesta aiheellinen?

- Mielestäni ei. Itse asiassa Akatemian tuki kliiniselle tutkimukselle on lisääntynyt jatkuvasti. Ja jo nyt tuen myöntöprosentti on kliinisessä tutkimuksessa kaikkein korkein: lähes 30 prosenttia hakemuksista menee läpi.

Mistä kritiikki sitten johtuu?

- Nähdäkseni keskustelua nousee yksittäistapauksista, joissa Akatemia on päätynyt kielteiseen päätökseen. Eikä kliininen puoli sitä paitsi tunnu olevan tutkijoiden itsensä suosiossa. Esimerkiksi akatemiatutkijoiksi pyrkijöitä on sillä sektorilla kovin vähän.

- Kliinisen tutkimuksen todelliset uhat ovatkin aivan muualla. Suomen Akatemian tuethan ovat pieniä verrattuna EVO-rahaan eli erityisvaltionosuuksiin. EVO-summa taas on laskenut jo vuosia kuin lehmän häntä. Koko lääketieteellisen tutkimuksemme tulevaisuus riippuu siitä, kuinka tutkimusmyönteisinä yliopistolliset sairaalat pysyvät. Kiristyneiden tuotto-odotusten paineessa moni olisi valmis tinkimään nimenomaan tutkimuksesta.