1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia auttaa terveyskeskuslääkärin työssä
Ajan­kohtai­sta 42/2011 vsk 66 s. 3106 - 3107

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia auttaa terveyskeskuslääkärin työssä

Terveyskeskuslääkärin työssä merkittävän haasteen luo nykyisin masennus-, ahdistuneisuushäiriö- ja päihdepotilaiden hoito.

- Terveyskeskuslääkäri tarvitsee psykoterapiataitoja, koska ainakin kolmasosa potilaskäynneistä aiheutuu osittain psyykkisistä syistä. Monia näistä potilaista erikoissairaanhoito ei koskaan tavoita, ja useilla potilailla ei ole varaa päätoimisiin psykoterapeutteihin, toteaa terveyskeskuslääkäri Outi Seppälä Kallion terveysasemalta Helsingistä.

Seppälä on käyttänyt ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa työssään jo pitkään. Hänen mielestään ratkaisukeskeinen lyhytterapia helpottaa huomattavasti terveyskeskuslääkärin arkea. Se sopii terveyskeskuslääkärin työhön erityisen hyvin, koska tapaamiskertojen muoto, kesto ja tiheys voidaan valita vapaasti ja tarpeen mukaan.

Näkökulma tulevaisuuteen

Outi Seppälä käyttää ratkaisukeskeisen lyhytterapian keinoja masennuksen, ahdistuksen, unettomuuden ja päihdeongelmien hoidossa heti ensimmäisestä potilaskäynnistä lähtien. Tämän lähestymistavan avulla voidaan parhaimmillaan välttää potilaan tilanteen jumiutuminen, sairauslomien pitkittyminen ja työkyvyn menettäminen.

- Masennus uusiutuu usein muun muassa elämänkriisien vuoksi. Silloin kannattaa erityisesti kartoittaa sellaisia asioita, jotka auttoivat potilasta toipumaan edellisestä masennusjaksosta, olivat ne sitten vaikka ystävien tapaamisia tai liikuntaharrastuksia. Aikaisemmasta sairausepisodista opittu voi olla potilaalle voimavara, joka edesauttaa uutta toipumista.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia etsii potilaan omia voimavaroja ja keskittyy tulevaisuuteen. Työskentelyssä vältetään turhaa patologisointia ja pyritään säilyttämään suhteellisuudentaju. Terapiassa puhutaan paljon realististen tavoitteiden saavuttamisesta.

Täydellinen paraneminen on usein epärealistinen tavoite. Esimerkiksi paniikkioireiden hoidossa voidaan pyrkiä siihen, että oireet harvenevat ja potilas ymmärtää, mitä ne ovat. Hän ei pelkää oireitaan ja tietää, kuinka toimia niiden kanssa. Oireet eivät enää heikennä hänen toimintakykyään.

Kehu diabeetikko päivässä

Outi Seppälän kokemuksen mukaan ratkaisukeskeisen lyhytterapian keinoja voidaan soveltaa tuloksellisesti niin ikään somaattisten, elämäntapamuutoksia vaativien sairauksien, kuten diabetes- ja verenpainepotilaiden hoidossa. Ratkaisukeskeinen työtapa muistuttaa motivoivan haastattelun tekniikkaa, joka on todettu tehokkaaksi tukimuodoksi esimerkiksi laihduttajalle tai tupakoinnin lopettamiseen pyrkivälle henkilölle.

Seppälä huomasi jo parikymmentä vuotta sitten, että diabeteksen hoitotulokset paranivat, kun potilaalle antoi myönteistä palautetta.

- Tällaisen palautteen pitää aina olla totta. Se pohjautuu usein näkökulman vaihtoon, mutta perustuu lääkärin opin ja kokemuksen antamaan tietämykseen.

Seppälä kertoo potilasesimerkin: Diabeetikko tuli kontrollikäynnille, ja hänen glukoositasapainonsa oli edelleen huono. Potilas masentui, koska hän oli mielestään ponnistellut hoitaakseen sairauttaan. Hän oli luopunut makeista kahvileivistä ja kävellyt päivittäin kilometrin.

Lue myös

- Perinteisesti potilaalle olisi annettu moitteita ja määräyksiä. Ratkaisukeskeisen lähestymistavan mukaan potilas sai myönteistä palautetta ponnistuksistaan, koska ilman niitä glukoositasapaino olisi ollut vieläkin heikompi. Sen jälkeen paneuduttiin miettimään, mitä muuta hyödyllistä potilas voisi tehdä terveytensä hyväksi.

Kohti parempaa potilas-lääkärisuhdetta

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian keinot voivat auttaa potilas-lääkärisuhteen rakentumista ja säilymistä myönteisenä silloinkin, kun hoito on erityisen haastavaa, kuten autettaessa vaikeasti päihdeongelmaisia.

Tutkimusten mukaan hyvä hoitosuhde parantaa hoidon tuloksia. Päihdeongelmaiselle voidaan antaa myönteistä palautetta heti kohtaamisen alussa vaikkapa asianmukaisesta avun hakemisesta tai sairauskertomuksen osoittamista, mahdollisista ajan mittaan tapahtuneista myönteisistä muutoksista. Potilas on esimerkiksi tullut harvemmin humalassa päivystyskäynnille.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa myös lääkäriä jaksamaan, koska työstressi vähenee. Outi Seppälä kertoo löytäneensä uutta työn iloa tällä tavoin.

- Kun näen positiivisia hoitotuloksia, oin myös itse paremmin.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.