Lääkealan keskusta odottavat isot saappaat. Yksi sen tavoitteista on lääkehoidon käytäntöjen rationalisointi. Jalkautuakseen tavoite edellyttää tukea lääkärille tämän omassa toimipaikassa ja omilla ehdoilla.

Järkevä lääkehoito on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja kustannuksiltaan kohtuullista. Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon ylilääkäri

Risto Mäkinen

sanoo, että kaksi ensimmäistä toteutuvat Suomessa hyvin, kiitos Lääkelaitoksen. Taloudellisuus sen sijaan ei toteudu.

- Määrätään uusia, kalliita lääkkeitä, vaikka vanhoilla olisi saavutettavissa sama hoidollinen tulos. Hoitomotivaation kannalta on tärkeää, että lääkärit tekevät tarkoituksenmukaisempia hoitopäätöksiä, Mäkinen toteaa.

Lääkehoidon taloudellisuus on myös lääkealan keskuksen asialistalla. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen perustettava keskus kokoaa kansallisen lääkehuollon eri osa-alueet saman katon alle. Sen tavoitteena on muun muassa kehittää lääkehoitomenetelmiä ja edistää järkevää lääkkeiden määräämistä.

Uudistus perustuu lääkealan hallintoa tarkastelleen selvitysmies

Jussi Huttusen

ehdotuksiin ainakin osittain. Esimerkiksi toimintojen alueellistaminen ei ollut Huttusen esityksessä mukana.

- Lääkealan keskus on massiivinen muutos, jonka vaikutukset näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua sen toiminnan alkamisesta. Vielä tässä vaiheessa tavallisen lääkärin on vaikea ottaa uudistukseen kantaa, Huttunen sanoo.

Vaikuttajalääkärin jalanjäljissä

Oulun kaupungin avoterveydenhuollon ylilääkäri

Päivi Hirsso

vahvistaa Huttusen näkemyksen.

- Uskon, että yksittäiselle lääkärille on koko lailla sama, minkälaisessa organisaatiossa lääkeasioita säädellään. Lääkealan keskus keskittyy suuriin sfääreihin, joten se ei tule lähelle käytännön lääkärin työtä.

Lääkehoidon käytäntöjen kehittämistä Hirsso pitää välttämättömänä. Erityisen tärkeää on räätälöidä ohjeistus vastaamaan paikallisia työolosuhteita. Pohjois-Pohjanmaan Rohto-vastaavana Hirsso on aiheen kanssa tekemisissä päivittäin.

- Näyttää siltä, että lääkäreillä ei ole yhtenäistä linjaa lääkehoitokäytäntöjen suhteen. Tehdään siten kuin muutkin ovat aiemmin tehneet. Tässä merkittävä rooli on vaikuttajalääkäreillä, joita löytyy varsinkin perusterveydenhuollosta. Heidän tavoittamisensa on tärkeää, sillä he ovat niitä, joita muut lääkärit kuuntelevat.

Asiantuntijaohjeille olisi kysyntää

Hirsso kiittää Rohdon toimintaa kriittisen pohdinnan herättämisestä. Esimerkiksi lääkeinformaation sulattelussa Rohdolla on suuri merkitys.

- Lääkärit ovat vahvasti markkinoinnin vaikutuspiirissä. Uutuuslääkettä on hienoa määrätä, kun voidaan saada vaikkapa potilaan verensokeri kunnolla laskemaan. Olisi syytä kuitenkin miettiä, onko kyseinen lääke tarkoituksenmukaisin, vai voisiko miedommalla lääkkeellä olla vastaava hyöty.

Hirsson kokemuksen mukaan kustannustietoisuus ei ole lääkäreiden vahvin puoli. Hän toivookin markkinointiviestinnän kyytipojaksi viranomaiskannanottoa, joka lähetettäisiin lääkäreille pikaisesti uuden valmisteen tultua markkinoille. Lääkäri voisi näin ollen tukeutua saamaansa ohjeistukseen hoitopäätöstä tehdessään.

Myös Huttunen pitää puolueettoman lääkeinformaation jakamista yhtenä lääkealan keskuksen ydintehtävistä.

- En silti puhuisi viranomais-, vaan asiantuntijaohjeista. Kansainvälinen kokemus on osoittanut, että viranomaisohjeet eivät toimi. Käypä hoito -suositukset sen sijaan ovat Suomessa toimineet loistavasti.

Ihmisten välinen asia

Hirsso, Huttunen ja Mäkinen ovat yhtä mieltä siitä, että järkevä lääkkeiden määrääminen ei ole lääkärin tiedoista kiinni. Suomalainen yliopistolaitos valmistaa osaavia lääkäreitä.

Mäkisen mukaan ongelmia tulee tiedon soveltamisessa.

- Lääkäri on tiiminsä lääketieteellinen johtaja, jonka päätökset ohjaavat tiimin toimintaa. Kyse on ihmisten välisistä asioista ja osaamisesta vähintään yhtä paljon kuin lääkkeiden tuntemuksesta.