1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Riskiryhmien lääkäreistä epäselvyyttä kentällä
Ajan­kohtai­sta 21/2020 vsk 75 s. 1272 - 1273

Riskiryhmien lääkäreistä epäselvyyttä kentällä

Ohjeistus koronan riskiryhmiin kuuluvien lääkärien osallistumisesta potilastyöhön koetaan puutteelliseksi.

Riskiryhmien lääkäreistä epäselvyyttä kentällä Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

Lääkäriliiton koronakyselyyn vastanneista lääkäreistä 16 prosenttia koki kuuluvansa koronan riskiryhmään. Vain puolet heistä ilmoitti päässeensä tarvittaessa muihin työtehtäviin tartuntariskin minimoimiseksi.

– Se on minusta todella huolestuttava tulos, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo.

”Raskaana olevat ja immuunipuutteiset ­jatkavat ainakin ­omassa sairaanhoito­piirissäni normaalia päivystämistä.”

Lääkäriliiton koronakyselyyn vastannut

Käytännöt vaihtelivat toimipaikoittain. Sairaaloissa vain 38 prosenttia itsensä riskiryhmään mieltävistä lääkäreistä pystyi vaihtamaan työtehtäviä, terveyskeskuksessa ja muualla toimivista 62 prosenttia.

Kentällä on myös epäselvyyttä siitä, ketkä lääkäreistä kuuluvat riskiryhmiin. Lisäksi ohjeistus riskiryhmäläisten osallistumisesta potilastyöhön koettiin puutteelliseksi.

– Esimerkiksi raskaana olevilla lääkäreillä on epäselvyyttä siitä, tulisiko heidän siirtyä muihin töihin infektiopotilaiden hoidosta, Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen kertoo.

Osa raskaana olevista lääkäreistä on saanut vaihtaa työtehtäviä, osa ei. Jotkut heistä kantavat huolta siitä, miten tartunta voi vaikuttaa sikiöön.

Raskaana oleville voisi tarjota muita töitä

Gynekologi Hannu Halila ymmärtää raskaana olevien lääkäreiden huolen. Raskaana olevia ei pidetä tällä hetkellä riskiryhmiin kuuluvina.

– Tutkimustietoa tulee koko ajan lisää, mutta nykyhetken arvio on, ettei raskaus vaarantuisi koronasta eikä virus siirtyisi sikiöön raskauden aikana, Halila sanoo.

Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että raskaana olevat saisivat tartunnan muita herkemmin tai muita vakavamman tautimuodon. Lisäksi koronavirus näyttäisi olevan lievempi tauti nuorilla kuin vanhuksilla.

Siitä huolimatta Halila kehottaa raskaana olevia neuvottelemaan työterveyshuollon kanssa siirtymisestä muihin tehtäviin, varmuuden vuoksi.

– Jos on mahdollisuus siirtää raskaana olevia lääkäreitä muihin tehtäviin, sitä kannattaisi harkita riskitiedoista huolimatta, hän sanoo.

Lääkäriliiton kyselyssä ilmeni, että isolla osalla lääkäreistä työmäärä on jopa vähentynyt koronaepidemian aikana.

– Kun nyt eletään suvantovaihetta epidemiassa, lääkäreille olisi mahdollista tarjota muita tehtäviä ja suositella etätöitä.

Ministeriöltä kaivataan tarkempia ohjeita

Hannu Halila toivoo sosiaali- ja terveysministeriöltä nykyistä tarkempaa ohjeistusta terveydenhuollon työntekijöiden riskiryhmään kuulumisesta ja menettelytavoista.

”Eri klinikoissa raskaana olevia kohdellaan eri tavoin. Osassa on siirretty raskaana olevia pois hoitamasta infektiopotilaita. Meillä virallinen kanta on, että he eivät ole riskiryhmää ja voivat ottaa koronanäytteitä. Kuulostaa oudolta, koska aidosti ei voida tietää sikiöhaittoja.”

Lääkäriliiton koronakyselyyn vastannut

– Työpaikoillakin tällaista ohjetta odotettaisiin. Käytännöt tuntuvat vaihtelevan paljon kentällä sen suhteen, miten riskiryhmiin kuuluvien lääkärien kohdalla pitäisi toimia.

Paikoin tilanne on ymmärretty, ja lääkäreitä on siirretty esimerkiksi etätöihin.

– Toisaalla taas näyttää siltä, ettei riskiryhmäläisiä ole juuri otettu huomioon.

Halila toivoo työterveyshuollon ottavan nykyistä vahvemmin kantaa riskiryhmiin kuuluvien lääkärien tilanteessa ja suosittelevan heidän siirtämistään muihin tehtäviin.

Nyt osa riskiryhmään kuuluvista on joutunut ajamaan asiaansa yksin suhteessa työnantajaan.

Lue myös

Lääkäriliiton juristien saamien tietojen mukaan ainakin yksi lääkäri irtisanottiin, kun hän halusi siirtyä muihin työtehtäviin, koska hän katsoi kuuluvansa koronan riskiryhmään. Toisen lääkärin määräaikaista työsopimusta ei jatkettu samassa tilanteessa.

– Onhan tämä järkyttävää tietoa, Halila summaa.

Liiton juristit selvittävät tapauksia parhaillaan.

Liiton kysely koronatilanteen vaikutuksista terveydenhuollon toimipaikoilla tehtiin 8–15. huhtikuuta. Siihen vastasi yli 8 500 alle 70-vuotiasta lääkäriä.

Yli 70-vuotias lääkäri voisi tehdä etätöitä

Lääkäriliiton mukaan yli 70-vuotiaat lääkärit voisivat toimia ammatissa koronaepidemian aikaan ensisijaisesti etätyössä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, suojavarusteet ovat tarpeen ja myös potilasvalinta niin, ettei työssä olisi kontaktia hengitystieoireisten potilaiden kanssa, liitto katsoo.

Jokaisen lääkärin on liiton mukaan toki itse arvioitava huolellisesti ne omat henkilökohtaiset ominaisuudet, sairaudet ja lääkitykset, jotka lisäävät riskiä merkittävästi.

Covid19-tauti on vaarallisin yli 70-vuotiaille ja erityisesti, mikäli henkilöllä on perussairauksia. Vaikka valtioneuvosto ei enää suosittele "karanteenin kaltaista" eristämistä yli 70-vuotiaille, liiton mukaan varovaisuus ja lähikontaktien välttäminen ovat tässä ikäryhmässä edelleen perusteltuja.

Liitto muistuttaa myös, että potilaat ovat varovaisia yli 70-vuotiaiden tapaamisissa ja saattavat tästä syystä arkailla vastaanotolle tuloa.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Seurannan heikkeneminen näkyy pitkäaikaissairauksien hoidossa

Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.

Ajassa
Suomalaiset luottavat uutismediaan koronatiedon lähteenä

Myös asiantuntijat ja viranomaiset saivat kyselytutkimuksessa hyviä arvioita.

Tieteessä
Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Ajassa
Koronarokotekandidaatin toisen vaiheen ihmiskokeet aloitettiin

Lääkeyhtiö Modernan rokotetutkimukseen osallistuu 600 koehenkilöä.

Ajassa
Kuinka kauan koronaimmuniteetti säilyy? HUS käynnisti tutkimuksen

Tutkimuksen kohteena on potilaita ja henkilökuntaa.

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.