EU:n tutkimusrahoitusta on tarjolla uusille rohkeille tutkimusideoille. Hakemiseen kannattaa panostaa 
aikaa ja vaivaa, sanovat rahoituskilvassa menestyneet suomalaistutkijat. Kollegoiden kommenteista voi saada tarpeellista sparrausta.

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoituskilvassa menestyy uusi, rohkea tutkimusaihe, joka on hyödyksi koko Euroopalle. ERC rahoittaa kaikkia 
tieteenaloja, ja rahoitus on tarkoitettu yksittäisille tutkijoille.

ERC:n tutkimusrahoituksen kokonaismäärä lähes tuplaantui siirryttäessä EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 -ohjelmaan vuoden alusta. Yksittäiselle tutkijalle ERC:stä myönnettävä rahasumma on miljoonaluokkaa.

Edellisestä puiteohjelmasta rahoitettiin 68 suomalaista tutkimushanketta.

– Nuoret tutkijat ovat olleet menestyksekkäitä ERC-haussa. He katsovat asioita uusin silmin, sanoo kansallinen ERC-yhteyshenkilö Maiju Gyran Suomen Akatemiasta.

Mentorointi ja kollegoiden sparraus auttavat menestymään tutkimusrahoituskilvassa. Suomen Akatemia toivoo, että Suomeen kehittyisi hyvä mentorointikulttuuri, jossa tutkimussuunnitelmaa voi näyttää kollegoille ja saada siihen kritiikkiä.

– ERC-hakemus paranee, kun pyytää siitä kommentit kollegoilta. Jokaisen pitäisi kerätä ympärilleen pieni kriittisesti kommentoiva rinki, kehottaa Gyran.

ERC-haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisellä kierroksella arvioidaan hakijan ansioluettelo ja tutkimussuunnitelman lyhennelmä. Toiseen vaiheeseen päässeet kutsutaan Brysseliin haastatteluun.

Tärkeintä hyvä tutkimusidea

Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta korostaa tutkimusidean tärkeyttä ja rohkeutta.

– Tutkimussuunnitelman täytyy olla huippukiinnostava ja koskettaa jotain olennaista lääketieteellistä ongelmaa, Lohi sanoo.

– Kannattaa olla rohkea. ERC:ssä haetaan uutta ja riskiä ottavaa ajattelua, uutta mallia tai uudenlaista metodia. Karsinta on kova ja myös tutkijan aikaisemmat näytöt arvioidaan.

– Hakuprosessissa on merkitystä, jos voi esittää alustavaa dataa, joka tukee hypoteesia.

Hannes Lohi sai nuoren tutkijan viisivuotisen ERC Starting Grant -tutkimusrahoituksensa vuonna 2010. Tutkimushankkeessaan hän pyrkii koirien geenejä tutkimalla ymmärtämään erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa.

– Koirilla on samoja sairauksia kuin ihmisillä ja niitä myös hoidetaan ihmislääkkeillä. Koira elää kanssamme samassa ympäristössä ja on sosiaalisesti kyvykäs kumppanimme, Lohi taustoittaa.

Taustahypoteesina on, että koska koirat ovat rotujen sisällä varsin sisäsiittoisia, niiden ahdistuneisuushäiriöille altistavat geenit löytyisivät helpommin. Ihmisten geenejä tutkittaessa tarvitaan jopa kymmenientuhansien potilaiden aineistoja, koirissa voi riittää muutaman sadan koiran aineisto.

Hakuvaiheessa Lohelle tärkeitä ovat olleet kollegoiden kommentit hakemukseen.

– Hyvä hakemus on ulkoasultaan tyylikäs ja siisti. Sen pitää olla huolellisesti kirjoitettu, sujuva, perusteltu ja helposti luettava. Asiaa havainnollistamaan voi laittaa kuvia ja graafeja, Lohi neuvoo.

Suunnitelma uusiksi

Yliopistotutkija Simo Saarakkalalla on kokemusta tuoreesta onnistumisesta ERC-haussa, mutta myös siitä, millainen hakemus ei menesty.

– Ensimmäisellä hakukerralla saamassani palautteessa tutkimussuunnitelmani arvioitiin näyttävän post doc -projektilta, jatkoprojektilta ilman suurta riskiä. En päässyt edes toiselle hakukierrokselle, hän kertoo.

Saarakkala otti palautteesta opikseen. Hän pani tutkimussuunnitelmansa uusiksi ja löysi siihen ERC-raatia miellyttävää riskinottoa ja innovatiivisuutta. Saarakkalalle myönnettiin ERC Starting Grant -tutkimusrahoitus viime elokuussa ja projekti alkoi helmikuussa. Saarakkala on pohjakoulutukseltaan fyysikko ja työskentelee Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksella.

– Kokemukseni mukaan he haluavat riskinottoa. Se voi johtaa läpimurtoon – tai voi olla, ettei se johda mihinkään.

Saarakkalan tutkimuskohteena on ­nivelrikon diagnostiikka ja erityisesti kuvantamisen käyttö siinä. Tutkimusryhmässä kehitään uusia kuvantamistekniikoita kliiniseen diagnostiikkaan ja biokuvantamiseen, jossa kuvannetaan potilaalta otettuja kudosnäytteitä.

Saarakkala kypsytteli tutkimussuunnitelmaansa kuukausien ajan työn ohessa. Loppuvaiheessa hän käytti viikkoja sen kirjoittamiseen täysipäiväisesti.

– Kisassa ovat mukana Euroopan kovimmat tutkijat. Siinä ei menesty, ellei ole aikaa panostettavaksi hakemuksen kirjoittamiseen.

Tiukka haastattelu

ERC-haun toisen kierroksen haastattelun Brysselissä Simo Saarakkala uskoo muistavansa aina. Hänet haastettiin vastaamaan viisitoistahenkisen raadin edessä todella tiukkoihin omaa tutkimusta koskeviin kysymyksiin.

Hannes Lohi näkee haastattelutilaisuuden mahdollisuutena vielä hehkuttaa projektin merkitystä.

– Kymmenen minuutin esitystä kannattaa valmistella huolella. Epävarmuudelle ei ole tilaa. Omalla kohdallani raadin kysymykset olivat relevantteja, asiallisia ja ennakoituja.

Molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska arvioi, että haastattelu on monille suomalaisille hakemisen haastavin vaihe.

– Itsevarmuus, innostuksen näyttäminen, semmoinen asenne, että vitsit mä olen hyvä, antakaa mulle rahaa, on suomalaisille vaikeaa.

Apua voi saada Suomen Akatemian ja yliopistojen järjestämistä koulutuksista. Lisäksi Ivaska kehottaa keskustelemaan haastattelussa tai panelisteina olleiden kollegoiden kanssa näiden kokemuksista.

Johanna Ivaska on yksi harvoista tutkijoista, jotka ovat saaneet jo toisen viisivuotisen ERC-tutkimusmäärärahan. Toukokuun alussa hän aloitti viisivuotisen Consolidator Grant -projektinsa. Ivaska tutkii Turun yliopistossa sitä, miten solut liikkuvat ja mikä ero on normaalien solujen ja syöpäsolujen liikkumisen välillä. Solujen liikkuminen liittyy etäpesäkkeiden syntyyn syövässä.

ERC-haussa menestyneiden kollegoiden tuki on ollut suuri apu.

– Heidän hakemuksistaan sain kuvan siitä, mitä odotetaan. Myös itse olen jakanut omaa hakemustani kiinnostuneille, luvannut lukea tutkimussuunnitelmaa ja antaa kriittistä palautetta, Ivaska kertoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan 23.5.2014 ilmestyvästä Lääkärilehdestä 21/2014.

Anne Seppänen
Kuva Vesa-Matti Väärä