Ajan­kohtai­sta

Rokotukset ovat vähentäneet sairaalahoitoon johtavia tapauksia tehokkaasti

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia yli 70-vuotiailla keskimäärin 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia.

Tulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä.

Tutkimuksessa on koottu rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla.

Tutkijat vertasivat koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epidemiatilanteen mukaan sekä sen mukaan, onko taustasairautensa vuoksi rokotettu ihminen kuulunut ensimmäisenä vai toisena rokotettavaan riskiryhmään.

Analyysissa on yhdistetty eri rokotevalmisteet

– Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä tiedotteen mukaan.

Lue myös

Analyysissa on yhdistetty kaikki käytetyt rokotevalmisteet. Suomessa valtaosa mRNA-rokotteista on annettu ikääntyneille ja valtaosa adenovirusvektorirokotteista riskiryhmiin kuuluville.

Asiantuntijalääkäri Eero Poukka arvioi, että rokotteiden vaikuttavuutta on voitu aliarvioida, koska ensimmäisenä rokotteen ovat saaneet terveydentilaltaan hauraimmat ihmiset. Heillä rokotteen teho on todennäköisesti heikompi. Kun aineisto täydentyy, myös tuloksista tulee luotettavampia.

Tutkimukseen on mukana aineisto, joka on kertynyt ajalla 27.12.2020–28.3.2021. Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa, sillä vain joka kymmenes mRNA-rokotteen saanut ehti saada tänä aikana toisen rokoteannoksen, adenovirusvektorirokotteen saaneista ei kukaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030