Lehti 8: Ajan­kohtai­sta 8/1996 vsk 51 s. 822

Ruotsalaislääkärit voivat huonosti

Lääkärien psyykkinen terveys on huonompi kuin muun väestön, osoittaa tuore ruotsalaistutkimus. Naislääkärit kokevat sekä psyykkisen että fyysien terveytensä huonommaksi kuin mieslääkärit. Ongelmat näyttävät liittyvän lääkärien raskaaseen työhön erityisesti perusterveydenhuollossa.

Tulokset perustuvat Lääketehdas Glaxon ruotsalaislääkäreille lähettämään kyselyyn, johon vastasi runsaat 4 000 henkeä. Kyselyyn vastanneet edustavat varsin hyvin keskimääräistä lääkärikuntaa - vain psykiatrit olivat aliedustettuina. Tutkimuksen tuloksia on referoitu näyttävästi ruotsalaisissa päivälehdissä samoin kuin Ruotsin lääkärilehdessä.

Lääkärien suorittama itsearviointi osoittaa heidän fyysisen terveytensä olevan suunnilleen samalla tasolla kuin akateemisesti koulutettujen ammattiryhmien yleensä, joka on parempi kuin vähemmän koulutetulla väestöllä. Sen sijaan omaa psyykkistä hyvinvointia koskevat arviot olivat lääkäreillä huonommat kuin muilla ruotsalaisilla keskimäärin.

Fyysinen kunto heikkenee yleensä iän myötä, kun taas lääkärien psyykkinen terveys oli vanhemmilla ikäryhmillä parempi kuin nuorilla ja keski-ikäisillä. Naislääkäreillä, varsinkin 35-55- vuotiailla, oli enemmän mielenterveysongelmia kuin heidän miespuolisilla kollegoillaan. Loppuunpalaminen ja muut ongelmat näyttivät usein liittyvän avoterveydenhuollon tehtäviin, joissa naislääkärit työskentelivät enemmän kuin miehet.

Lue myös

Ruotsin lääkäriliiton puheenjohtaja Robert Leth arvioi lääkärien psyykkisen rasituksen johtuvan terveydenhuollon työn kuormittavuudesta, jota viime vuosien henkilöstösupistukset ovat lisänneet. Myös potilaiden kasvaneet vaatimukset aiheuttavat paineita lääkäreille. Vanhemmilla lääkäreillä urakilpailu ei ole enää niin kovaa, minkä Leth katsoo osaltaan selittävän henkisen hyvinvoinnin lisääntymistä myöhemmällä iällä.

Terveyskeskuslääkärien ongelmat saattavat hänen mukaansa johtua huonosti järjestetystä perusterveydenhuollosta ja siihen liittyvästä liiallisesta työpaineesta. Naislääkäreitä rasittavat paitsi työ- ja perhevelvoitteiden yhdistäminen myös väkivallan uhka työpaikalla sekä syrjintä uralla etenemisessä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030