Ajan­kohtai­sta

Sädehoidon syöpäriskiä tutkittiin prostatektomian läpikäyneillä eturauhassyöpäpotilailla

Sädehoito aiheuttaa pienen lisäsyöpäriskin sädehoidetulla alueella.

Sädehoito aiheuttaa pienen lisäsyöpäriskin sädehoidetulla alueella, käy ilmi Urology-lehdessä julkaistusta amerikkalaistutkimuksesta.

– Kyse on jo tunnetusta asiasta, mutta potilasryhmä oli uusi, eli eturauhassyöpäpotilaat, joille oli tehty prostatektomia ja sen jälkeen toteutettu vielä ulkoinen sädehoito, ylilääkäri Vesa Kataja Vaasan keskussairaalan onkologian yksiköstä kommentoi tutkimusta.

Tutkimukseen koottiin SEER-tietokannasta tiedot kaikkiaan 228 235 eturauhassyöpäpotilaasta, joista 13 834 sai leikkauksen lisäksi myös sädehoitoa. 105 949 potilasta oli hoidettu pelkällä leikkauksella. Pelkkää sädehoitoa sai 67 719 potilasta. Ei-leikattuja ja ilman sädehoitoa hoidettuja potilaita oli 40 733.

Suurin osa uusista syövistä lantion ulkopuolella

Toinen primaari syöpä havaittiin 8,4 %:lla kaikista tutkituista potilaista pitkän (5–15 v.) seurannan aikana. Näistä neljä viidestä ilmeni lantion ulkopuolella.

– Julkaisusta selviää, että koko potilasjoukossa 81 % ilmaantuneista uusista syövistä oli lantion ulkopuolella. Tämä kertoo sen, mikä on ollut aikaisemmin tiedossa, että ihmisellä, joka on sairastunut yhteen syöpäsairauteen on kohonnut riski sairastua myös toiseen syöpäsairauteen, Kataja toteaa.

Kataja huomauttaa, että lantion ulkopuolella uusia syöpiä ilmaantui enemmän vain leikkaushoidon läpikäyneille (83 %) kuin sekä leikatuille että sädehoidetuille (75,9 %).

– Lantiossa, eli varsinaisella sädehoitoalueella ja nimenomaan virtsarakossa ja peräsuolessa, todettiin sädehoidetuilla enemmän uusia syöpiä (20,2 %) kuin vain leikatuilla potilailla (14,1 %), mikä on aikaisemman tiedon perusteella myös odotettu tulos.

Tutkijat laskevat, että ikävakioituna absoluuttisena lukuna tämä tarkoittaisi 374 sädehoidon aiheuttamaa lisäsyöpää 100 000 henkilövuoden aikana. Suomessa tämä tarkoittaisi arviolta yhtä uutta syöpää virtsarakossa tai peräsuolessa joka toinen vuosi.

Kataja painottaa, että riski on pieni tutkimuksissa osoitettuun hoidosta saatavaan hyötyyn verrattuna.

Potilaita syytä informoida

Sekä leikkaus- että sädehoitoa saavia eturauhassyöpäpotilaita on Suomessa vuosittain korkeintaan muutama sata. Tutkimuksen tulos on Katajan mukaan mielenkiintoinen lisätieto yhdessä potilasryhmässä, mutta se ei vaikuta hoitokäytäntöihin Suomessa.

– Riski on tunnettu ja se on pieni suhteessa hoidosta saatavaan hyötyyn. Potilaita on syytä kuitenkin informoida tästäkin mahdollisesta myöhäishaitasta. Lisäksi seurannan aikana lääkärin on hyvä pitää mielessä uuden primaarisyövän mahdollisuus, jos potilaalle ilmaantuu uusia oireita.

Kataja huomauttaa, että tutkimukseen osallistunut potilasjoukko oli kerätty vuosina 1988–2002.

– Toteutettu sädehoito ei etenkään pisimmän aikaa sitten hoidettujen potilaiden kohdalla vastaa nykyaikaista standardia.

– Tutkimuksen tulosta ei voida myöskään ekstrapoloida koskemaan niitä eturauhassyöpäpotilaita, jotka ovat saaneet leikkaus- ja sädehoidon kuluneiden lähivuosien aikana tai jotka sitä parhaillaan saavat, koska sädehoidon toteuttamistekniikka on muuttunut huomattavasti, ja nimenomaan terveitä ympäristökudoksia pystytään nyt suojaamaan säteilyltä aikaisempaa paremmin.

Sirpa Kulonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030