Sairaala-apteekkien lääkevalikoimaan tulee monin paikoin muutoksia, kun tarjouskilpailut on saatu käytyä.

Sairaala-apteekkien lääkevalikoima kilpailutetaan 2-3 vuoden välein. Nyt suuressa osassa maata totutellaan uuteen valikoimaan, sillä useimmat yliopistosairaalapiirit kilpailuttivat erva-alueensa apteekkien valikoiman viime vuonna.

Lääkkeiden velvoitevarastoinnin vuoksi valikoiman vaihtuminen kestää 3-6 kuukautta.

Sairaala-apteekin valikoiman hankintamenettely on valtava palapeli.

- Tarjouspyyntökirje oli 57-sivuinen, ja lisäksi tarjoajilla oli täytettävänä 15 000-rivinen sähköinen tarjouspohja-asiakirja. Kaikesta mahdollisesta ei saada tarjouksia, koska koko tarjouskaudeksi edellytetään kiinteää hintaa, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaala-apteekkari Kirsti Torniainen.

Avoterveydenhuollon reseptilääkkeiden osuus lääkekaupasta on noin 80 % ja toiminta on tarkkaan säädeltyä muun muassa sairausvakuutuskorvauksen ja viitehintajärjestelmän takia. Hintaputkivalmisteiden hinnathan vaihtuvat kolmen kuukauden välein. Tämä heijastuu myös julkisen sektorin lääkkeiden kilpailutukseen. Rinnakkaislääkkeiden hinnanmuodostus Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella tekee meistä haastavan toimintaympäristön, ja tämä tuntuu myös sairaala-apteekkien kilpailutuksissa.

Halvin lääke ei aina voita kilpailua

TYKS:n erva-alueella tarjouskilpailua ei aina voita halvin tuote. Hinnan osuus on vertailussa vain 40 %, jos valmisteiden välillä on eroa. Muut arviointiperusteet, kuten lääke- ja tuoteturvallisuus, potilasturvallisuus sekä käyttötarkoitukseen soveltuminen muodostavat vertailussa yhteensä 60 %.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin apteekkari Marja Iso-Mustajärvi puolestaan kertoo TAYS:n erva-alueella hinnan osuudeksi kilpailutuksessa puolet.

- Valmisteen soveltuvuus käyttöympäristöön voi olla merkittävä tekijä kilpailutuksessa. Toisaalta yksittäisten mieltymysten mukaan on mahdoton toimia. Joskus sairaala-apteekki kohtaa vaatimuksia tietyn valmisteen hankkimisesta, mutta aika harvoin niihin voidaan kesken hankintakauden vastata, Iso-Mustajärvi toteaa.

Käyttöön liittyviä seikkoja ja lääketarjouksia käsitellään sairaanhoitopiireissä muun muassa asiantuntijaryhmissä, joita esimerkiksi TAYS:ssa on 22. Niissä on mukana lähes 200 lääkäriä, myös erva-alueen pienemmistä sairaaloista. TYKS:ssa asiantuntijaryhmissä on mukana myös hoitajia. Ryhmissä käsitellään tarjouskilpailujen valmistelua ja lääkevalintoja omilla erikoisaloilla.

Hankintatehtäviin sairaala-apteekissa osallistuu pieni osa henkilökunnasta. Esimerkiksi TAYS:ssa ja TYKS:ssa ryhmän muodostavat sairaala-apteekkarin lisäksi yksi proviisori ja yksi farmaseutti.

Lääkkeiden rahallinen arvo sen sijaan on huomattava. Kahden vuoden hankintakauden arvo on TAYS:ssa 180 miljoonaa euroa, ja TYKS:ssa loppuvuodesta allekirjoitettujen puitesopimuksien arvo oli yhteensä 135 miljoonaa euroa. Hankintakauden aikana lääkkeitä ostetaan jatkuvasti. Varastossa on enimmillään velvoitevarastointilain edellyttämät 3-6 kuukauden kulutusta vastaavat määrät lääkkeitä.

- Parhaillaan meillä olevan lääkevaraston arvo lähes 7 miljoonaa euroa, toteaa Marja Iso-Mustajärvi.

Apteekin valinnat ulottuvat lääkärin arkeen

Sairaalalääkärin arjessa apteekin lääkevalikoimaan kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun vastaan tulee jokin solmukohta.

- Jotkut potilaat haluavat väkisin tuoda sairaalaan omat lääkkeet, kun vaikkapa tavallista beetasalpaajaa ei haluta korvata rinnakkaisvalmisteella. Joskus potilaan kotilääkitys teettää työtä lääkärille, kun on löydettävä sairaalahoidon ajaksi tismalleen vastaava valmiste sairaala-apteekin valikoimasta, kuvailee palapelin yhtä nurkkaa TYKS:n sisätautien erikoislääkäri Jan Sundell.

Sundell sanoo tiettyjen lääkkeiden vaihtumisen tarjouskilpailujen tai saatavuusongelmien vuoksi huolestuttavan hoitavaa kliinikkoa. Potilasturvallisuudesta vastaavan lääkärin näkökulmasta marginaalinen hintaero on pienempi paha kuin lääkkeen muutoksesta koituvat komplikaatiot.

- Viime tarjouskaudella sairaalassa vaihdettiin antikoagulantti, juuri kun olimme oppineet edellisen valmisteen ominaisuudet ja käyttäytymisen erilaisten potilaiden hoidossa. Antikoagulanteissa on valmistekohtaisia eroja, joten täysin samoin toimivia lääkkeitä ne eivät suinkaan ole. Kun potilaalla todetaan lääkkeestä johtuva yllättävä vuoto, lääkäri ei tervehdi ilolla lääkevaihtoa, Sundell toteaa.

Jan Sundellin mukaan vanha tuttu antikoagulantti palasi onneksi kesken kauden, kun valmistaja laski hintaa ja apteekki pystyi ostamaan sitä.

- Osastoilla toimiville lääkäreille sairaala-apteekin toiminta on jotenkin kaukaista, eikä äänemme välttämättä kuulu sinne asti. Ehkä yhteinen keskustelutilaisuus voisi auttaa meitä kohtaamaan, jolloin molemmat osapuolet tutustuisivat toinen toisensa arkeen ja toimintaan, ehdottaa Sundell.