Kuusi lääkäriä ja yksi medisiinari pyrkii Euroopan parlamenttiin
Kokemus kotimaan terveysvaikuttamisesta helpottaa vaikuttamista myös EU:ssa.
Euroopan parlamenttiin pyrkii kuusi suomalaista lääkäriä ja yksi medisiinari. Vasemmistoliitosta on ehdolla Miila Halonen, keskustasta Pekka Puska, kokoomuksesta Pirkko Vihko ja kristillisdemokraateista Tiina Tuomela.
Vihreistä on ehdolla Mirka Soinikoski, joka on uusi kansanedustaja ja on ilmoittanut pysyvänsä Suomen eduskunnassa, vaikka tulisi valituksi Euroopan parlamenttiin.
Paavo Väyrysen perustaman Seitsemän tähden liikkeen riveissä ehdolla ovat Pirkko Turpeinen-Saari ja lääketieteen ylioppilas Antero Metso.
Vastuu terveydenhuollosta on EU:ssa kunkin jäsenmaan omalla kontolla, mutta silti EU:ssa käsitellään paljon erilaisia lääkärien ammattikuntaa koskettavia asioita.
– EU ei suoraan sääntele terveydenhuoltojärjestelmää, mutta välillisesti sillä on merkittävää vaikutusta. Siksi on tärkeää, että parlamentissa olisi ihmisiä, jotka ymmärtävät kansallista terveydenhuoltojärjestelmää ja sitä, miltä EU-lainsäädäntö Suomen näkökulmasta näyttää, toteaa terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkäriliitosta.
Esimerkiksi lääkkeiden myyntiluvat, lääkinnälliset laitteet sekä lääkärien ja potilaiden liikkuvuus ovat asioita, joita säännellään EU:ssa. Kansanterveystyö on yksi EU:n komission painopistealueista. EU:lla on paljon tekemistä myös tutkimus- ja koulutusyhteistyön kanssa.
– EU-parlamentti jatkanee terveysteknologian arviointia koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä, kunhan neuvosto saa oman kantansa päätettyä, kertoo terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus Lääkäriliitosta.
Lääkärin näkemyksestä on etua
Tarvitaanko EU-parlamentissa nimenomaan lääkärimeppejä?
– Lääkäriydellä ei ole poliittisessa vaikuttamisessa itseisarvoa, mutta se tuo tietyn kokemuksen ja näkemyksen asioihin, pohtii kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta.
Hän arvioi, etteivät muusta taustasta tulevat ihmiset aina näe terveydenhuoltoon vaikuttavien asioiden merkitystä sillä tavalla kuin lääkärit näkevät. Yksi syy tähän on, että lääkärikunta on työssään jatkuvasti tekemisissä monien EU-velvoitteiden säätelemien asioiden kanssa.
– Voi ajatella, että lääkäreillä on tausta-asiantuntijuudesta lähtevää kapasiteettia.
Koivusalo näkee, että lääkäriyden ohella tulokselliseen vaikuttamiseen EU:n päätöksenteossa tarvitaan aiempaa kokemusta kansallisen tason politiikasta.
– Se mitä lääkärimeppi pystyy tekemään EU-tasolla, nivoutuu siihen, kuinka paljon hän on aiemmin ollut tekemisissä kansallisen sääntelyn ja kansanterveyden edistämisen kanssa kotimaassa, Koivusalo näkee.
Eurovaalien lääkäriehdokkaat esittäytyvät sivuilla 1292–3.
Miten meppi voi vaikuttaa?
Europarlamentissa edustajat sijoittuvat omiin poliittisiin ryhmiinsä. Yksi lääkärimeppi on vain yksi noin 750 europarlamentaarikosta. Miten saada äänensä kuuluviin?
Terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita käsitellään Euroopan parlamentin ENVI-valiokunnassa, jonka vastuualueeseen kuuluvat ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus.
– Voidakseen vaikuttaa nimenomaan terveysasioihin, lääkärimepin pitäisi pyrkiä ENVI-valiokuntaan ja pyrkiä pääsemään raportoijaksi. Se on tehokkain väylä päästä vaikuttamaan yksittäisenä meppinä, Mervi Kattelus sanoo.
Meri Koivusalo muistuttaa, että lääkäreiden yhteistyö yli puoluerajojen on historiassa ollut hyvin merkityksellistä esimerkiksi tupakan vastaisessa taistelussa.
Euroopan lääkärijärjestö CPME, jonka jäsen Lääkäriliitto on, on julkaissut omat vaalitavoitteensa eurovaaleja ajatellen. Niihin kuuluvat esimerkiksi terveyden pitäminen korkealla EU:n agendalla, lääkärien työolot, sairauksien ennaltaehkäisy, rokotuskattavuus, antibioottiresistenssin torjuminen, terveysdatan jakaminen eettisesti ja luotettavasti sekä lääkkeiden saatavuuden turvaaminen.
Otsikkoa, ensimmäistä lausetta ja Antero Metson titteliä on korjattu 16.5.2019 klo 15.46
