Lääkärit halutaan opettaa puhumaan seksuaalisuudesta ja huomioimaan sairauksien ja lääkityksen vaikutus siihen. Seksuaalilääketieteen osuutta koulutuksessa selvittänyt työryhmä, lääketieteelliset tiedekunnat sekä ministeriöt ovat yksimielisiä siitä, etteivät seksuaalisuutta käsittelevät valinnaiset kurssit enää riitä valmentamaan lääkäreitä vastaamaan potilaiden tarpeisiin.

Työryhmän vetäjä, naistentautien erikoislääkäri ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila sanoo, että ihmisen seksuaalisuuden huomioiminen pyritään saamaan osaksi kaikkia kursseja "pienimuotoisella, jatkuvalla läsnäololla."

Brusila pohtii, että nykyinen ilmapiiri on ajanut lääkärikoulutuksen ohi: Potilailla on tarve puhua sairauksien ja lääkitysten vaikutuksesta seksuaalisuuteen ja toimintakykyyn. Hänen mukaansa lääkäreiden ei pitäisi antaa vastauksia yleisen elämänkokemuksensa pohjalta.

- Seksuaalilääketiede ei poikkea muista erikoisaloista. Jos ei opiskella, niin välineet seksistä puhumiseen puuttuvat.

Brusilan mukaan on totuttu siihen, että seksuaalisuus on ihmisen yksityisintä aluetta, joka ei kuulu lääkärille. Jatkossa medisiinarit oppivat, että seksi on ammatillisesti yksi osa-alue siinä missä korkea verenpaine tai kolesteroli.

- Usein potilaalla ei tarvitse olla kovin kummoista huolta, niin siihen liittyy jo todella paljon häpeää. Silloin tarvitaan lääkäriä, joka sanoo arvostavasti ja asiallisesti, että tällaista tapahtuu, Brusila kertoo.

Spesialistit harvassa

Seksuaalilääketiede erikoisalana on hyvin nuori myös kansainvälisesti. Euroopan seksuaalilääketieteen yhdistyksen ESSM:n ensimmäinen jatkokoulutusohjelma alkoi vuonna 2007. Suomalaisista siihen on osallistunut toistaiseksi ainoana seksuaalilääketieteeseen erikoistunut dosentti, kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha. Hän sai koulutuksen läpäistyään vast’ikään arvon Fellow of European Committee of Sexual Medicine (FECSM). Se on käytännössä ensimmäinen standardi, joka mittaa seksuaalilääketieteen erityisasiantuntijoiden osaamista.

Vuonna 2011 Euroopan erikoislääkäriyhdistys UEMS hyväksyi suojiinsa Multidisciplinary Joint Committee of Sexual Medicinen. Sen myötä seksuaalilääketieteestä tuli virallisesti oma erikoisalansa.

Seksuaalilääketieteen erikoislääkäreitä ei kuitenkaan kouluteta vielä missään. Piha huomauttaa, että FECSM on pätevöitymisen mitta, jolla ei ole lainsäädännöllistä statusta.

- Pääsy Euroopan erikoislääkäriyhdistyksen suojiin madaltaa kynnystä erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen sitten, kun laatuvaatimukset ja kriteerit on määritetty.