Vuokralääkärit lähettivät potilaista joka kuudennen erikoissairaanhoitoon, virkalääkärit joka viidennentoista. Tämä käy ilmi Timo Mäntysen valmisteilla olevasta väitöskirjatutkimuksesta. Vika ei kuitenkaan ole nuorissa lääkäreissä, vaan riittämättömässä seniorituessa.

Vuokralääkärit lähettivät potilaista joka kuudennen erikoissairaanhoitoon, virkalääkärit joka viidennentoista. Tämä käy ilmi Timo Mäntysen valmisteilla olevasta väitöskirjatutkimuksesta. Vika ei kuitenkaan ole nuorissa lääkäreissä, vaan riittämättömässä seniorituessa.

Vuokralääkärit lähettävät potilaita erikoissairaanhoitoon herkemmin kuin virkalääkärit, osoittaa LL Timo Mäntysen valmisteilla oleva väitöstyö. Vika ei kuitenkaan ole nuorissa lääkäreissä, vaan riittämättömässä seniorituessa.

Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin 14 ostopalvelulääkärin ja 14 virkalääkärin yhteensä 975 potilaskäyntiä arki-iltaisin tehtyjen päivystysvuorojen aikana vuosina 2007 ja 2008. Vuokralääkärit lähettivät potilaista joka kuudennen (16,7 prosenttia) erikoissairaanhoitoon, virkalääkärit joka viidennentoista (6,7 prosenttia). Vuokralääkärit ottivat keskimäärin kolme potilasta vastaan tunnissa, virkalääkärit neljä potilasta.

Vuokralääkäri tuli kalliiksi

Mäntynen on laskenut, että vuokralääkäreiden palkkakustannukset olivat 26,90 euroa potilasta kohden. Virkalääkäreiden vastaanottamana potilaskohtainen kustannus oli 19,20 euroa.

– Tämä on vasta jäävuoren huippu verrattuna niihin ylimääräisiin kuluihin, joita tulee kun potilas lähetetään varmuuden varalta erikoissairaanhoitoon, Mäntynen sanoo.

Kun kokematon vuokralääkäri lähettää potilaan herkästi erikoissairaanhoitoon, vika ei Mäntysen mukaan nuoressa lääkärissä, vaan konsultaation ja seniorituen puutteessa. Potilaan tehokas hoito ei ala erikoissairaanhoidossakaan, jos sairaalan etupäivystäjänä on lähetteen tehneen kandin kurssikaveri.

Nuoret vuokralääkärit joutuvat kuitenkin työskentelemään usein ilman vanhemman kollegan tukea, sillä virkalääkäreiden puute on ensisijaisesti se syy miksi vuokralääkäri on ottamassa potilaita vastaan. Siksi kuntien olisikin Mäntysen mielestä syytä sijoittaa rahansa lääkäreiden palkkaamiseksi suoraan omille palkkalistoilleen.

– Ne rahat mitä kunta sijoittaa senioriteetin vahvistamiseen, tulevat aivan varmasti takaisin vähentyneinä erikoissairaanhoidon kustannuksina.

Paikallinen päivystyssopimus saa lääkärit töihin

Tutkimusajankohtana Joensuun terveyskeskuspäivystyksen miehitys oli järjestetty siten, että ostopalveluna tilattiin vain puuttuvat lääkärit. Tämä säilytti Mäntysen mukaan kunnan otteen päivystyksen toteuttamiseen.

– Jos kunta ulkoistaa koko iltapäivystyksen, isännän vastuu voi heiketä. Kuka seuraa miten päivystyksessä toimitaan? Sieltä ne suuret kustannukset tulevat, eivät ainoastaan päivystyksen järjestämisestä, Mäntynen huomauttaa.

Osaulkoistus jätti Joensuulle tilaa tehdä kunnan palkkalistoilla oleville lääkäreille paikallinen sopimus päivystystyöstä. Siihen otettiin oppia Jyväskylän yhteispäivystyksestä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri otti Jyväskylän kaupungin terveyskeskuspäivystyksen harteilleen viime vuodenvaihteessa. Samalla sairaanhoitopiiri teki paikallisen sopimuksen, jossa päivystävä lääkäri saa peruskorvauksen lisäksi potilaskohtaisen korvauksen ja erillisen palkkion puhelinkonsultaatiosta.

Päivystysalueen ylilääkäri Jorma Teittinen sanoo, että toisin kuin Jyväskylän kaupungin terveyskeskuspäivystyksessä, sairaanhoitopiirin päivystysvuoroissa ei ole työskennellyt vuokralääkäreitä. Kokemuksen ja erikoislääkärikoulutuksen huomioiva sopimus on saanut seniorit päivystämään, mikä tarjoaa myös heidän nuoremmille kollegoilleen houkuttelevan työympäristön.

Vapaaehtoinen päivystäminen miellyttää

Jyväskylässä päivystävät lääkärit ovat työssä vapaaehtoisesti: Sairaanhoitopiirin päivystyslistalle kirjautuvilla lääkäreillä ei ole päivystysvelvoitetta. Tämä on vienyt päivystystyöstä pakkopullan maun, sanoo viikoittain päivystävä yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Käsmä.

– Päivystyksessä on kiva olla töissä, kun kaikki ovat paikalla vapaaehtoisesti. Siellä on hyvä henki, Käsmä sanoo.

Jyväskylän vielä uutuuttaan kiiltävässä yhteispäivystysrakennuksessa erikoissairaanhoitoon lähetetään 9,4 prosenttia päivystyspotilaista. Erikoissairaanhoidon päivystys on samassa rakennuksessa perusterveydenhoidon päivystyksen kanssa.

– Voin katsoa esimerkiksi murtuma-lapsipotilaan röntgenkuvat kirurgipäivystäjän kanssa. Potilas hoidetaan ja kipsataan meidän puolellamme ja kirurgipäivystäjä voi ohjata hänet suoraan erikoissairaanhoidon kontrolliin. Hänen ei tarvitse katsoa potilasta meidän jäljiltämme uudelleen, Käsmä sanoo.

Jorma Teittinen sanoo, että kokemuksen ja koulutuksen huomioiva päivystyssopimus on lisännyt kokeneiden lääkäreiden määrää päivystyksessä verrattuna edellisvuoteen, jolloin päivystyksen järjesti Jyväskylän kaupunki.

Joensuussa paikallinen päivystyssopimus tuotti samanlaisen tuloksen. Arki-iltaisin päivystys tehdään kokonaan kaupungin omien lääkäreiden voimin.

– Vastaavalla ylilääkärillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen ketä päivystyksessä on töissä. Vaikka virkalääkäreille maksettava palkka vastaa vuokralääkäreiden ansioita, päivystyksen toteuttaminen tulee kaupungille aiempaa halvemmaksi, Mäntynen sanoo.

Kumpusalo odottaa ammatinharjoittajalääkäreitä

Kuopion yliopiston yleislääketieteen professori Esko Kumpusalo sanoo kuulleensa Mäntysen havaintoa vastaavia viestejä muualtakin Suomessa. Kumpusalon mukaan tästä ei päästä eroon niin kauan kuin terveydenhoito on pirstaloitunut nykymallin mukaisesti yksityisen ja julkisen sektorin kesken.

– Jos toimijoita on useita erilaisia, kukaan ei tiedä kuka päättää ja kuka vastaa mistäkin, Kumpusalo tiivistää.

Kumpusalon visiossa pirstaloitumisesta päästään eroon, kun yksityinen sektori ottaa tulevaisuudessa vetovastuun terveydenhoitopalveluiden toteuttamisesta julkisen sektorin asettuessa tilaajan rooliin.

– Vahva, osaava ja riittävän iso kunnallinen tilaajaorganisaatio, joka toimii yhteistyössä Kelan kanssa, on avain terveydenhuollon eheytymiseen. Kunnat tilaajina päättävät, mitä palveluja tilataan. Ammatinharjoittajalääkäreiden yhteenliittymä, joko osuuskuntana tai osakeyhtiönä päättää autonomisesti siitä miten palvelut tuotetaan.

Lääkäriliiton tekemän terveyskeskusten lääkäritilannetta selvittäneen tutkimuksen mukaan vuokralääkäritoiminta on edelleen kasvussa.

Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo, että yksityisten palveluntarjoajien merkitys on kasvanut myös päiväaikaisessa toiminnassa. Etenkin kokonaisulkoistukset ovat lisääntyneet.

– Terveyskeskustyö on muuttunut aiempaa raskaammaksi. Jos nuoret lääkärit hakeutuvat perusterveydenhuoltoon, he menevät sinne yksityisen yrityksen kautta työmäärää säädelläkseen, Vänskä sanoo.

Juha-Pekka Honkanen

Kuva: Harri Mäenpää