Tietokonetomografiaan perustuva sepelvaltimoiden angiografia on tutkimuksen mukaan tarkka menetelmä, mutta diagnostisessa laadussa on laitosten välisiä eroja.

Tietokonetomografiaan perustuva sepelvaltimoiden angiografia on tutkimuksen mukaan tarkka menetelmä, mutta diagnostisessa laadussa on laitosten välisiä eroja.

Archives of Internal Medicine -lehden elektronisessa versiossa julkaistu tutkimus osoittaa, että tietokonetomografiaan perustuva sepelvaltimoiden angiografia on tarkka työkalu sepelvaltimotaudin diagnosointiin. Eri laitosten välillä on kuitenkin suuria laatueroja TT-angiografian käytössä.

Tutkimuksessa oli mukana neljä kanadalaista sairaalaa. Analyysissä huomioitiin 169 potilasta, joille tehtiin sekä invasiivinen varjoainekuvaus että TT-angiografia kymmenen päivän sisällä. Potilailla oli esitutkimusten perusteella joko pieni tai keskisuuri sepelvaltimotaudin mahdollisuus. Tulosten visuaalinen arviointi tapahtui sokkoutetusti, muuta potilasdataa näkemättä.

Potilaista 60 % tutkittiin yhdessä sairaalassa, jossa TT-angiografian diagnostinen tarkkuus oli parempi kuin kolmessa muussa. Menetelmän herkkyys vaihteli eri laitoksissa 50 ja 93,2 prosentin välillä. Laitosten väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä.

TT-angiografiassa sekä vääriä negatiivisia että vääriä positiivisia tuloksia lisäsivät esitutkimuksissa todettu suuri sepelvaltimotaudin todennäköisyys sekä valtimoiden kalkkeutuminen.

Potilaista 53 %:lta diagnosoitiin sepelvaltimosairaus. Eri menetelmien perusteella tehdyt arviot sairauden vakavuudesta olivat samankaltaisia.

Tutkijoiden mukaan ennen TT-angiografian laajaa käyttöönottoa tulee selvittää ja ratkaista laitoskohtaisten laatuerojen lähteet. Laitosten välisiä eroja voi olla potilaskohorteissa, toimintatavoissa, asiantuntijuudessa ja diagnoosikynnyksissä.

Tiina Lautala