Urologian yksikkö OYS:ssa sai juuri todistuksen siitä, että sen erikoislääkärikoulutus täyttää eurooppalaiset standardit. Kliinisen opettajan Teija Parpalan mukaan ulkopuolinen arvio auttaa myös tehostamaan koulutusta.

Oulun yliopistollisen sairaalan urologian yksikkö sai oman sertifikaattinsa toukokuussa ensimmäisenä urologikouluttajana Suomessa. Kliininen opettaja, urologi Teija Parpala kertoo, että yksikkö halusi ulkopuolisen arvion siitä, miten erikoislääkärikoulutus yksikössä toteutuu ja miten hyvin se täyttää eurooppalaiset koulutusstandardit. Euroopassa urologikoulutukseen sertifioituja keskuksia on yhteensä 66.

Parpalan mukaan sertifikaatti auttaa kouluttajaa oman yksikön koulutuksen kehittämisessä.

- Esimerkiksi kouluttajaresurssin nykyistä tehokkaampi käyttö tuli meillä näkyväksi sertifioinnin ansiota.

Työläin osuus oli erikoislääkäreiden koulutusohjelman sekä urologian yksikön toiminnan yksityiskohtainen kuvaaminen hakemukseen. Se vei Parpalalta muiden töiden ohessa lähes puoli vuotta.

Ohjaa keskittymään perusosaamiseen

Urologian yksikössä arvioitiin koulutusohjelma, opetushenkilökunnan pätevyys, toimenpiteiden määrä ja laatu sekä klinikan varustetaso.

- Erikoistuvan lääkärin asema nimenomaan työtä tekemällä oppivana asiantuntijana korostui pelkän työvoimaresurssin sijaan, Parpala luonnehtii.

Arviointiin kuului myös kahden eurooppalaisen urologikouluttajan tekemä auditointi urologian yksikössä.

Parpala sanoo, että sertifiointi ohjaa sekä kouluttajaa että erikoistujaa keskittymään erikoislääkärin perusosaamiseen erikoistumisaikana. Hänen mielestään erikoistuvat lääkärit ajautuvat alussa tavoittelemaan liiankin laajaa osaamista, jos opinnot eivät ole riittävän huolellisesti osaamistavoitteiden pohjalle suunniteltuja.

- Erikoislääkärin pitää hallita urologisten sairauksien ja vammojen kirjo hyvin laajasti, mutta kaikkea ei voi heti osata täydellisesti. Nyt täydellisyyden tavoitteluun haaskataan liikaa aikaa.

Jatkossa kahdenkeskiseen ohjaukseen tulee käyttää enemmän aikaa. Parpala pohtii, että kyse on siitä, miten tietoisia yksikössä ollaan opiskelijan ja ohjaajan kohtaamisen merkityksestä.

Arviointi tulossa pakolliseksi

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo, että koulutusyksikkösertifikaattien hakeminen on yleistynyt. Esimerkiksi gynekologian kaikki koulutusyksiköt Suomessa on arvioitu. Halila kiittelee yksiköiden vapaaehtoista hakeutumista arvioitaviksi: Lääkäriliitto on hänen mukaansa jo pitkään moittinut niiden järjestelmällisen arvioinnin puuttumista Suomessa.

Vaikka kansallinen järjestelmä perustettaisiinkin, Halilan mukaan eurooppalainen sertifikaatti voisi korvata sen tekemän arvion. Euroopan erikoislääkäriliiton UEMS:n sertifiointi peilaa Halilan mielestä hyvin suomalaisia tarpeita, ja kriteereitä on ollut suunnittelemassa myös suomalaisia erikoislääkäreitä.

- Pääasia on, että kaikki erikoislääkärikoulutusta antavat yksiköt arvioidaan esimerkiksi 3-5 vuoden välein.

Ulkopuolisesta arvioinnista voi tulla koulutusyksiköiden arkea nopeastikin. Erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuuta siirretään parhaillaan opetusministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriölle. Pian lausuntokierroksensa päättävään lakimuutokseen mahtuu muutakin terävöittämistä. Lääkäriliiton mielestä jatkossa erikoislääkärikoulutuksen säännöllinen arviointi olisi koulutusyksiköiden EVO-rahoituksen ehto.