Siittiönluovuttajat eivät halua isäksi

- Jos olisin mies, en haluaisi isäksi lahjoittamalla sukusolujani, provosoi ylilääkäri Anne-Maria Suikkari Lääkäriliiton järjestämässä Monet keinot hedelmällisyyteen -seminaarissa. Suikkari tekee työkseen lapsettomuushoitoja Väestöliiton lapsettomuusklinikassa.

- Siittiöitä luovuttavat miehet eivät miellä itseään luovuttamansa sperman avulla syntyneiden lasten isäksi. He kokevat olevansa puhtaasti auttajia, sperman luovuttajia, täsmentää Suikkari.

Harva luovuttaja haaveileekaan isyydestä, sillä sukusolujen miespuolisista luovuttajista peräti 90 prosentilla on luovuttamisen motiivina halu auttaa. Siksi vain noin 13 prosenttia luovuttajista olisi valmiita antamaan henkilötietonsa lapsille. Lapsi tulee kyllä saamaan tietoonsa luovuttajan silmien ja hiusten värin sekä painon ja pituuden, samoin saajapari.

- Tilanteen tekee oudoksi se, että nykyisen lain mukaan voitaisiin biologinen isä määrätä lapsen isäksi, vaikka hänellä olisikin sosiaalinen isä. Tällaista tuomiota ei kuitenkaan ole tehty, sillä oikeusistuin on noudattanut päätöksissään nykyistä henkeä, jossa luovuttajaa ei määritellä isäksi, Anne-Maria Suikkari kummeksuu.

Hallituksen esitys hedelmöityslain muuttamiseksi laadittiin vuonna 2002, mutta eduskunta palautti lakiehdotuksen. Sen oli tarkoitus vastata kysymyksiin: kenellä on oikeus saada lapsi, mihin tarkoituksiin, millä menetelmin ja kuka voi hoitoja antaa. Uuden lakiehdotuksen on ollut tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana, mutta aikataulu viivästynee ministerivaihdoksen vuoksi. Suomen vuodelta 1975 peräisin oleva isyyslaki on jäänyt jälkeen kehityksestä ja hedelmöityshoitojen avulla avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat juridisesti eri asemassa kuin ilman hoitoja syntyneet.

Uuden hedelmöityshoitolakiesityksen mukaan mies, joka tulee yhteistuumin naisen kanssa hedelmöityshoitoon, on lapsen isä, vaikka hänen siittiöitään ei käytettäsikään. Tätä hedelmöitysvaiheessa tehtyä tilannetta ei voi myöhemmin kumota vedoten siihen, ettei mies ole avusteisesti hedelmöitetyn lapsen biologinen isä.

Luovuttajapulan mittasuhteista kertoo hedelmöityshoitojen lisääntyvä tarve. Viime vuonna tehtiin Suomessa kaiken kaikkiaan 7 000 hedelmöityshoitoa, joista 1 500 lasta sai alkunsa IVF- tai pakastetun alkion siirrolla. Väestöliiton spermapankin siittiöillä on saanut alkunsa noin 1 200 lasta. Lisää Suomeen tuodaan spermaa Tanskan Cryos-spermapankista Århusista.

"Toisaalta siittiöiden luovuttajia ei tarvita niin paljon kuin aiemmin, koska hoidot ovat parantuneet, muutamallakin siittiöllä saadaan hedelmöittyminen aikaan. Nyt pärjäämme noin sadalla luovuttajaehdokkaalla, joista saamme noin 20 luovuttajaa. Määrä on toistaiseksi riittänyt", Suikkari kertoo.

Väestöliiton vuodesta 1989 lähtien toimineen spermapankin luovuttajien määrä on vähentynyt viime vuosien aikana noin kymmeneen uuteen luovuttajaan vuodessa, sillä vain joka viides luovuttaja täyttää kriteerit. Luovuttajanhan tulee olla 20-45-vuotias terve mies, jolla ei ole tiedossa lähisuvussa perinnöllisiä sairauksia sekä klamydia-, tippuri-, hepatiitti B- ja C- ja HIV-näytteiden tulee olla negatiiviset.

Sperman tulee myös olla hyvälaatuista vielä pakastuksen ja sulatuksenkin jälkeen. Onnistuneeseen siittiösolujen luovuttamisen tarvitaan 5-10 luovutuskertaa. Seuraavaksi sperma lingotaan ja pestään, minkä jälkeen tarkistetaan siittiöiden laatu ennen niiden pakastamista nestemäiseen typpeen, jossa siittiöt säilyvät käyttökelpoisina vuosikymmeniä.