Erikoissairaanhoidon jonotilanne huonontui kesän aikana neljässä sairaanhoitopiirissä.

Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon jonotilanne on pysynyt valtakunnallisesti lähes ennallaan, mutta alueellisesti kesän aikana tapahtui muutoksia. Jonot kasvoivat väestömäärään suhteutettuna ja potilasmäärältään eniten Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan, Vaasan sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä. Hoitoonpääsy parani eniten Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä. Muualla maassa tilanne oli pysynyt lähes ennallaan.

Sairaanhoitopiireissä oli elokuun lopussa 4 658 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Samoin kuin huhtikuun lopussa, yli puoli vuotta jonottaneiden potilaiden määrä oli alle 7 % kaikista hoitoa odottavista potilaista.

Etelä-Karjalassa hoitojonojen kasvu muodostui lähes kokonaan silmätautien hoitoon jonottavien määrän lisääntymisestä. HUS:ssa kasvu johtui pääasiallisesti silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä kirurgian jonojen kasvusta. Vaasan sairaanhoitopiirissä pisin hoitojono on syntynyt ortopediaan ja Päijät-Hämeessä silmätauteihin, käsikirurgiaan ja ortopediaan.

Kaksi kolmesta ensikäynnille kolmessa kuukaudessa

Sairaanhoitopiireihin 1.1.–31.8.2008 saapuneista lähetteistä noin 4 %:iin otettiin kantaa vasta kolmen viikon kuluttua niiden vastaanotosta. Lähetteiden käsittelyynottoajoissa oli merkittävää vaihtelua erikoisaloittain ja sairaaloiden kesken. Lain mukaan ne olisi käsiteltävä kolmessa viikossa.

Stakes kerää tietoja myös ensimmäiselle käynnille pääsyn odotusajoista. Potilaista 69 % pääsi ensimmäiselle käynnille kolmen kuukauden kuluessa ja 7 % joutui odottamaan ensikäyntiä yli puoli vuotta. Suhteellisesti eniten yli puoli vuotta ensikäyntiä odottaneita oli Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä. Kymenlaaksossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä jonotettiin eniten kirurgian erikoisalalle. Päijät-Hämeessä pitkiä odotusaikoja oli korva-, nenä- ja kurkkutautien, naistentautien sekä lastentautien erikoisaloille. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole säädetty ensimmäiselle käynnille määräaikaa.

Silmä- ja korvatautien jonot kasvaneet

Vaikka kirurgian jonot ovat lyhentyneet tämän vuoden aikana, yli puoli vuotta hoitoa odottaneista hieman yli puolet jonotti kirurgiseen hoitoon. Kirurgian erikoisaloista pisimpään jonotetaan edelleen ortopediaan. Silmätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitojonot ovat kasvaneet kesän aikana. Silmätautien erikoisalalla yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä lisääntyi 45 % ja korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla 67 %.

Psykiatrian erikoisalalla suurin osa aikuispotilaista pääsi hoitoon kolmen kuukauden kuluessa. Yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita aikuispsykiatrian potilaita oli 11 henkilöä. Lastenpsykiatriassa 3–6 kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita oli 28 % kaikista odottajista (341) ja yli puoli vuotta jonottaneita oli 8 %. Vastaavasti nuorisopsykiatriassa yli puoli vuotta odottaneita ei ollut lainkaan, ja 61 % nuorista pääsi psykiatriseen hoitoon kolmen kuukauden kuluessa. Erikoissairaanhoitolaki edellyttää, että lapset ja nuoret pääsevät psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Tiedot perustuvat Stakesin selvitykseen 31.8.2008. Edellinen seuranta tehtiin huhtikuun lopun tilanteesta. Nämä tilastotiedot ovat valvontaviranomaisten eli Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten tiedossa.