Tutkimus on uusi avaus. Sisäisen kellon merkitys terveydelle laajenee ja syvenee.

Ihmisen sisäisen kellon on ensimmäisen kerran osoitettu vaikuttavan hedelmällisyyteen.

PLoS ONE:ssa julkaistu suomalainen tutkimus selvitti neljän keskeisen kellogeenin, ARNTL, ARNTL2, CLOCK ja NPAS2, suhdetta keskenmenoihin, raskauksiin, kaamosoireisiin ja hyvinvointiin suomalaisilla. Tulosten perusteella geeneistä kaksi, ARNTL ja NPAS2, vaikuttavat lisääntymiseen ja käyttäytymisen vuodenaikaisvaihteluun. Molemmat on aiemmin osoitettu kaamosmasennukselle altistaviksi perintötekijöiksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Timo Partosen mukaan ARNTL-geenin tietyn luenta-asun kantajilla oli selvästi enemmän toistuvia keskenmenoja.

– Tämä oli uusi avaus. Kaikki mitä tähän asti on muista eläimistä löydetty, näyttää pätevän hyvin pitkälti myös ihmiseen. Sisäisen kellon merkitys terveydelle on laajenemassa ja syvenemässä, hän toteaa.

Sisäisen kellon ytimestä löytyvien geenien kirjoitusmuodot ja mutaatiot vaikuttavat muun muassa metaboliseen oireyhtymään, aikuisiän diabetekseen, eräisiin syöpiin ja unihäiriöihin sekä mielialahäiriöihin.

Esimerkiksi PER2-kellogeeni on sidoksissa masennukseen. Tämä geneettinen riski ei vaadi altistumista kielteisiksi koetuille elämäntapahtumille tai taloudellisille ongelmille, joiden tiedetään nostavan masennusriskiä.

CLOCK-kellogeeni taas on yhteydessä niukkaan sosiaalisuuteen sekä yhtäaikaiseen masennukseen ja alkoholin väärinkäyttöön. PER2-kellogeenin toimintaan vaikuttava TIMELESS-kellogeeni selittää unihäiriöinä ilmenevää masennusta. Aamuisin aktivoituvan PER2-kellogeenin ohella myös iltaisin aktivoituva CRY2-kellogeeni vaikuttaa masennuksen ilmiasuun.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac