1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sisätautiosaston väki puhkuu intoa – tiimityö tuottaa tulosta
Ajan­kohtai­sta 24-32/2021 vsk 76 s. 1528 - 1529

Sisätautiosaston väki puhkuu intoa – tiimityö tuottaa tulosta

Jos kokonaistilanne hoituu kerralla kuntoon, potilas ei tule pian päivystyksen kautta takaisin.

Sisätautiosaston väki puhkuu intoa – tiimityö tuottaa tulosta Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

HUS:n Haartmanin sairaalan sisätautiosaston väki puhkuu intoa, sillä tammikuussa alkanut geriatrinen hanke tuottaa jo tulosta.

HUS:n viime vuonna teettämä selvitys toi esiin merkittäviä puutteita ikääntyneiden, monisairaiden potilaiden huomioimisessa sairaalassa. Raportti suositteli, että HUS alkaa parantaa ikääntyneille suunnattua hoitoa ja toimintaa.

Siksi polkaistiin liikkeelle myös tämän vuoden loppuun jatkuva projekti, jossa kehitetään iäkkään potilaan osastohoidon onnistumista tukeva hoitomalli. Projekti on osa HUS:n laajempaa geriatrista hanketta.

Työlle on tarvetta siksikin, että väestö vanhenee ja ikääntyneiden potilaiden osuus erikoissairaanhoidossa kasvaa. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaat kerryttävät arviolta jo lähes puolet hoitopäivistä, kun nyt osuus on noin kolmannes.

Ytimessä on tiimityö

Haartmanin osastohoitoprojektin ytimessä on tiimityö, sillä mikään ammattiryhmä ei pysty hoitamaan geriatrista potilasta kunnolla yksin.

Iäkkään kokonaisvaltaista arviointia ja hoitomallia kehittää osaston moniammatillinen ryhmä, johon kuuluvat lääkärien ja hoitajien lisäksi farmaseutti, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Kaikki ammattiryhmät osallistuvat osaston aamupalaveriin.

– Iäkkäitä potilaita ei voi HUS:ssa hoitaa erillisillä geriatrisilla osastoilla. Tavoitteena on huomioida iäkkäiden erityistarpeet entistä paremmin kaikilla erikoisaloilla ja osastoilla, kertoo osastonylilääkäri, geriatri Hanna Öhman, joka vastaa projektista.

Kohderyhmänä ovat 75 vuotta täyttäneet, jotka tulevat sisätautiosastolle akuutin sairastumisen vuoksi päivystyspoliklinikan kautta. He ovat osastolla tyypillisesti muutaman päivän.

Osastohoidon aikana toteutetaan laajaa geriatrista arviointia, jotta tunnistetaan akuutin sairauden rinnalla piileviä erityisongelmia ja voidaan puuttua niihin.

Näitä ovat esimerkiksi monisairastavuus ja -lääkitys, haurastuminen, virheravitsemus, deliriumherkkyys, muistiongelmat, toimintakyvyn lasku ja kotona selviämisen haasteet.

Tavoitteena on parantaa kokonaistilannetta, jotta ikääntynyt ei päädy pian uudelleen päivystyksen kautta osastolle.

Lääkelistat ovat päivittyneet

Arvioinnissa hyödynnetään validoituja mittareita, kuten kaatumisriskimittaria, delirium-, vajaaravitsemus- ja kipumittareita sekä ihon kunnon seurantamittaria. Todettuihin riskeihin puututaan yhteisesti sovituin käytännöin.

Osastofarmaseutti tekee lääkehoidon kokonaisarviointeja hoidon rationalisoimiseksi. Hän käy läpi potilaan lääkelistan, haitta- ja yhteisvaikutukset, päällekkäisyydet, indikaatiot ja annokset sekä ottoajat ja hoitoon sitoutumisen.

– Muutostarpeita on tullut esiin. Lähetän arvioinnista Apotin kautta viestin lääkärille, joka voi tehdä tarvittavat korjaukset. Toiminta säästää lääkärin ja hoitajien aikaa, osastofarmaseutti Suvi Rouvinen sanoo.

Kaikille 75 vuotta täyttäneille pyritään tekemään myös fysioterapeutin arvio. Lisäksi tavoitteena on aktivoida potilaita jo osastolla ja vähentää aktiivisuutta estäviä sairaalan rutiineja. Osastolle on hankittu muun muassa kuntopyörä.

Sosiaalityöntekijä kartoittaa potilaan sosiaalisen toimintakyvyn ennen kotiutumista ja pohtii esimerkiksi Helsingin kaupungin yhteistyötahojen kanssa tarvittavat toimet kotona selviämisen tueksi. Kotiutumista tukee myös kotiutushoitaja.

Lue myös

Eri ammattilaisten arviot vedetään yhteen ja mietitään ratkaisut ongelmiin. Aina ratkaisu ei löydy 3–4 vuorokauden hoitojakson aikana.

– Tällöin pyritään siihen, että tieto siirtyy eteenpäin kotiin, kotihoidolle, terveysasemalle tai jatkohoitopaikkaan, jotta täällä aloitettu työ jatkuisi seuraavassa hoitokontaktissa, Hanna Öhman sanoo.

Tiedonkulku on parantunut

Hyötyjä on jo nähtävissä.

Aktiivisella, kuntouttavalla työtavalla voidaan vähentää sairaalahoidosta aiheutuvaa toimintakyvyn laskua, lyhentää hoitojaksoja ja jopa vähentää uusia sairaalajaksoja.

– Lääkärin näkökulmasta moniammatillinen tiimityö on selkeästi parantanut tiedonkulkua. Muutkin lääkärit eri osastoilla ovat huomanneet, että meillä se toimii erityisen hyvin, Öhman kertoo.

Lisäksi työ on vaikuttanut osaston ilmapiiriin.

– Potilaiden aktivointi aktivoi myös henkilökuntaa ja tekee osaston ilmapiirin innostavaksi. Tämä näkyy myös potilaiden voinnissa.

Hankkeen vaikutukset analysoidaan ja tutkitaan. Tavoitteena on kehittää uusi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös muualla HUS:ssa ja laajemminkin.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Pääkirjoitus
Kenen haluat päättävän asioistasi?

On väliä, äänestätkö vai et, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.