Sisäilma kuntoon - tutkimusrumba kuriin

Jos on ilmeistä, että rakennuksessa on sisäilmaongelma, ei auta, että siellä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä juoksutetaan tutkimuksissa. Rahat kannattaa mieluummin käyttää rakennuksen korjaamiseen.

Näin toteaa ylilääkäri Markku Seuri Kuopion aluetyöterveyslaitokselta. Sisäilmaan kiinnitettiin viime vuonna huomiota erityisellä kampanjalla. Kampanjan järjestäjät mittasivat näkyvyyttä ja totesivat, että kampanja onnistui ainakin lisäämään tietoisuutta sisäilman vaikutuksesta.

- Tutkimukset tuottavat koko ajan uutta tietoa aiheesta, mutta ongelmana on tiedon välitys käytännön työssä toimiville terveydenhuollon ammattilaisille, huomauttaa Seuri. Hänen mukaansa lääkärien peruskoulutuksessa ei sisäilman ja terveyden välisiin yhteyksiin juurikaan puututa.

Tieto ei välttämättä tavoita aina päättäjiäkään ja viallisten rakennusten omistajia. Usein esimerkiksi asunto-osakeyhtiön osakkaat välttävät korjausten tekemistä liian pitkään pelätessään ylimääräisiä maksuja.

Liikaa ei ihmisiä kannata kuitenkaan syyllistää. Sisäilmaongelmat ovat vastikään tulleet ihmisten tietoisuuteen. Huonon ilmanlaadun tekninen selvittäminen ja toteaminen selkeillä mittareilla ei aina yksiselitteisesti onnistu. Huonon sisäilman ja ihmisen moninaisten oireiden välinen yhteys on niin ikään usein pulmallinen.

- Lääkärin tutkimukset ja potilaan omat havainnot saattavat osoittaa oireilun selvästi johtuvan rakennuksesta. Kuitenkaan lääkärin eikä usein myöskään potilaan valta ulotu oireita aiheuttavien ympäristötekijöiden poistamiseen, pahoittelee Seuri. Silloin lääkärin vaihtoehdoksi jää vain hoitaa potilastaan mahdollisimman hyvin. Huonosta sisäilmasta oireilevalle annetaan tarpeen vaatiessa oireenmukainen hoito.