Sosiaaliturvaa koskevien mielipiteiden erot kasvaneet 1990-luvulla
Valtiotieteen lisensiaatti Pauli Forma totesi Turun yliopistossa vastikään tarkastetussa sosiaalipolitiikan väitöskirjassaan, että eri kansalaisryhmien sosiaaliturvaa koskevat mielipiteet erkanivat toisistaan 1990-luvulla. Forman väitöskirjassa hyväosaisia edustivat suurituloiset ja ylemmät toimihenkilöt, huono-osaisia pienituloiset, työttömät ja yksinhuoltajat.
Laman aikana hyväosaiset kannattivat huono-osaisia huomattavasti enemmän julkisen talouden säästöjä. Hyväosaisten suhtautuminen erityisesti sosiaaliturvaetuuksien rahoitukseen muuttui vastahakoisemmaksi. Kansalaisten mielipiteet julkisesta sektorista hyvinvointipalvelujen tuottajana muuttuivat yhdenmukaisemmiksi. Julkisten palvelujen kannatus kasvoi, kun taas yksityisten palvelujen kannatus väheni.
Forma analysoi tutkimuksessaan erityisesti kansalaisten ja erilaisten eliittiryhmien, kuten elinkeinoelämän johdon, virkamiesten, poliitikkojen, tutkijoiden sekä tiedotusvälineiden edustajien, välisiä eroja. Hän tutki myös sitä, kuinka sosiaaliturvan järjestämistapa heijastui kansalaisten mielipiteisiin. Eliittiryhmien ja kansalaisten sosiaaliturvaa koskevat mielipiteet eroavat tutkimuksen mukaan toisistaan. Tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, että eliittien mielipiteet hyvinvointivaltiosta olisivat periaatteellisesti kielteisempiä kuin kansalaisten. Forma tutki suomalaisten mielipiteitä vuosina 1975-1997; päähuomio oli kuitenkin 1990-luvun kehityksessä.
Forman mukaan kansalaiset kannattivat laajemmin universaaleja sosiaalietuuksia, joihin kaikilla kansalaisilla on oikeus, kuin tarveharkintaisia, vain köyhemmille tarkoitettuja etuuksia. Suomalaiset olisivat halunneet leikata sosiaaliturvaa mieluummin tarveharkintaisista kuin kaikille tarkoitetuista eduista. Lamavuosina mielipiteet kehittyivät eri tavoin: eri yhteiskuntaryhmien mielipiteet universaaleista eduista kehittyivät melko yhdenmukaisesti, mutta tarveharkintaisista eduista mielipiteet eriytyivät enemmän.
