Sote-alan työväkivaltaa on mahdollista hallita nykyistä paremmin
Suuri osa työpaikoilla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin.
Useita käytännön toimia olisi tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi sote-alan työssä, sanoo Johanna Pulkkinen väitöstutkimuksessaan. Väkivallan uhan hallinnassa on suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla suuria eroja. Sote-alalla on työpaikkoja, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa hallitaan hyvin. Toisaalta noin 40 prosentissa työpaikoista väkivallan uhan ei koeta työntekijöiden mielestä olevan hallinnassa.
– Kun yli kolmasosa sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista jää ilmoittamatta ja ilmoituksista vain vajaa puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin työpaikoilla, Pulkkinen kertoo tiedotteen mukaan.
Työpaikan riskienarvioinnilla oli merkitystä väkivallan uhan kokemukseen. Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi oli tehtynä, työntekijät kokivat vähemmän uhkatilanteita.
Työntekijät toivoivat konkreettista puuttumista
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi toisistaan. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin, että väkivaltatilanteisiin liittyvät riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalle on laadittu ja väkivalta työpaikalla on hallinnassa.
Työntekijät toivoivat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista.
Koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista
– Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen toteaa tiedotteessa.
Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkatilanteen kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä.
Riittävä henkilöstöresursointi työn turvallisuuden perusedellytyksenä nousi selvästi tutkimuksessa esille samoin kuin koulutustarve.
Pulkkisen mukaan työntekijät kaipaavat laajasti koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista koko Suomessa, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös esimerkiksi muistisairaiden kohtaamiseen.
TtM Johanna M. Pulkkinen väitöskirja Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä tarkastetaan Turun yliopistossa 21. toukokuuta.
