Sote haastaa yksityisen ja julkisen rajanvetoon
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen ja terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski päätyvät luonnehtimaan uudistusta ”suurimmaksi terveydenhuollon uudistukseksi sitten kansanterveyslain”.
Sote-uudistusta on kehuttu jo historialliseksi.
– Vaikka tässä on vielä lukematon määrä yksityiskohtia vailla ratkaisua, niin jo nyt päätetty viiden sote-alueen muodostaminen nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta on merkittävä uudistus, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo.
– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuun integraatio tekee uudistuksesta yhden isoimmista terveydenhuollon muutoksista, joita itsenäisyyden aikana on tehty, huomauttaa liiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy siis kunnilta viidelle sote-alueelle, joihin kaikkien kuntien on kuuluttava. Kuntien ja kuntayhtymien vastuulle jää varsinaisten palvelujen tuottaminen. Myös yksityiset yritykset tai kuntien liikelaitokset voivat toimia palveluntuottajina.
– Julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan rajanveto on yksi iso kysymys, joka pitää lakien valmistelussa pohtia ihan uudella tavalla, huomauttaa Heikki Pärnänen.
Kustannuspaineen hellittäminen on jo säästöä
Uudistukselle asetetaan pieni peruspalveluministerin johdolla toimiva parlamentaarinen seurantaryhmä. Hallituksen esityksen pitäisi ehtiä lausuntokierrokselle kesäkuussa ja eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella.
Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien sote-alueiden toiminta alkaisi aiempien suunnitelmien mukaan eli 1. tammikuuta 2017.
Mitä uudistus tarkoittaa käytännössä potilaiden, lääkärien ja muun henkilökunnan näkökulmasta, ei ole vielä nähtävissä. Pärnänen ja Vuorenkoski ovat kuitenkin toiveikkaita. Molemmat toivovat, että henkilökuntaa kuunneltaisiin uudistusten toteuttamisessa.
– Myös kuntalaisten äänen pitää kuulua silloin, kun sote-alueilla ratkaistaan, ohjaako toimintaa raha vai laatu. Ei siis ole yhdentekevää, miten vallanjako alueilla toteutetaan. Varmastikin palveluja järkeistämällä saadaan ainakin terveydenhuollon kustannusten nousupaine kuriin, vaikkei varsinaisia nettosäästöjä tulisikaan, Vuorenkoski kommentoi.
Ohjausvastuu on poliitikkojen harteilla
Viiden sote-alueen palvelujen järjestämistä on huomattavasti helpompi ohjata ja valvoa kuin nykyisten satojen kuntapohjaisten palveluratkaisujen. Ohjaus onkin yksi keskeinen ratkaistava kysymys.
– Ohjaus on erityisen tärkeää, koska sote-alueille joudutaan päättämään, millaiset palvelut kuntalaisille järjestetään ja se on poliitikkojen vastuulla, painottaa Heikki Pärnänen.
STM:n verkkosivujen Yläkulma-artikkelissa kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toteaa, että tulevaisuuden sote-järjestelmää voidaan ohjata monella tavalla: vuorovaikutusohjauksella, kuten Kaste-ohjelmalla ja THL:n toiminnasta keräämän tiedon avulla, resurssiohjauksella esimerkiksi valtionosuuksien kautta, säädösohjauksella tai Valviran ja Avien suorittamalla valvonnalla.
Ulla Järvi
Kuva: Pixmac